Vagabond:<\/a> James Hetfieldin miehekk\u00e4\u00e4n leve\u00e4\u00e4 stage-poseerausta on yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n vaikea toistaa uskottavalla tavalla. Vasen jalka venytet\u00e4\u00e4n reippaasti sivulle, kitara mahdollisimman alas roikkumaan, huikka Jack Daniel’sia ehtaan rokkityyliin ja sormet aloittavat h\u00e4t\u00e4isen ty\u00f6skentelyn Kissin Strutterin tahtiin. Yleis\u00f6 hurraa ja biisi sujuu paremmin kuin koskaan. Kitarasankarin el\u00e4m\u00e4n karu todellisuus tulee paljastumaan vasta seuraavana aamuna, mutta juuri nyt kitara soi kovaa ja korkealta.<\/p>\nJokainen illan sankareista ottaa vuorollaan lavan haltuun parin biisin ajaksi. Meno on estottoman hauskaa ja \u00e4\u00e4nek\u00e4st\u00e4. Mainiointa t\u00e4ss\u00e4 on se, ett\u00e4 aloittelijat ja rankemman koulukunnan pelimiehet pystyv\u00e4t jakamaan kokemuksen itselleen sopivalla vaikeustasolla. Kitarasankarointi imaisee ehdottomasti mukaansa: parin biisin j\u00e4lkeen tuntuu mahdottomalta lopettaa. Loppuy\u00f6st\u00e4 meno on kuin Guns N’ Rosesin backstagella, kun iloliemi virtaa ja sankarit ottavat toisistaan mittaa.<\/p>\n
Aamulla ranne on j\u00e4ykk\u00e4 ja suussa maistuu kylm\u00e4 hernekeitto. Tuntuuko Jamesista ikin\u00e4 t\u00e4lt\u00e4? Mieless\u00e4 on hykerrytt\u00e4vi\u00e4 muistikuvia Ciryonista peruukissa, Ewiqist\u00e4 revitt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 olohuoneen lattialla ja Snurrista kireiss\u00e4 nahkahousuissa. Kaiken kaikkiaan Guitar Hero II lunasti odotukset ja astui yhden illan raivokkaan testiajon j\u00e4lkeen seurapelien parhaimmistoon.<\/p>\n
Alexa<\/b>: Yhden uudenvuodenaattona hevibaarissa sattuneen, melko ep\u00e4vireisen ilmakitaroinnin sek\u00e4 hetken hulluudessa tehdyn lupauksen j\u00e4lkeen l\u00f6yd\u00e4n itseni reilut nelj\u00e4 kuukautta my\u00f6hemmin nakuttelemassa menem\u00e4\u00e4n Guitar Hero II:lla kuin paraskin kitarasankari. Min\u00e4, joka en edes ole koskaan pelannut ainoatakaan konsolipeli\u00e4, tai edes koskenut mink\u00e4\u00e4nlaiseen kitaraan sitten yl\u00e4asteen seiskaluokan musiikkituntien ep\u00e4toivoisen r\u00e4mpyttelyn, ja jonka suurimmat pelikokemukset t\u00e4h\u00e4n asti ovat liittyneet vain Civilizationin pikku-ukkojen siirtelyyn, tai Microsoftin Flight Simulatorilla lent\u00e4miseen. <\/p>\n
Estradi on vapaa. Kokeneemmat pelihirmut ovat siirtyneet hetkeksi sivummalle haukkaamaan ilmaa ja sill\u00e4 aikaa uskallan min\u00e4kin kokeilla. Kitaraohjain on kevyt mutta luonteva, oikeiden v\u00e4rin\u00e4pp\u00e4inten l\u00f6yt\u00e4minen vie hetken, vaikka aloittelijan ei tarvitsekaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 niist\u00e4 kuin kolmea. Ensimm\u00e4inen kappale on helppo. Olen basisti, mutta sekin on liikaa ja osun tuskin puoleenkaan nuotteja. Naurattaa. Kuka sit\u00e4 nyt haluaisikaan synty\u00e4 basistiksi. Toivoa siis on.<\/p>\n
Mutta hemmetti, t\u00e4m\u00e4h\u00e4n on koukuttavaa. Nopeat kolme tuntia my\u00f6hemmin musiikkiakin osaa jo kuunnella sek\u00e4 erottaa v\u00e4\u00e4r\u00e4t nuotit. Virtuaaliyleis\u00f6 hurraa. Biisilistalla siirrymme koko ajan alemmas vaativampaan kastiin ja 87 prosentin suoritus nuoteista saa hymyn levenem\u00e4\u00e4n. Pakko tuulettaa. Uskaltaisiko kokeilla Misirlouta? Loppujen lopuksi sill\u00e4 ei edes en\u00e4\u00e4 ole v\u00e4li\u00e4, ett\u00e4 soittaako hyvin, huonosti vai hyvin huonosti. Kunhan soittaa. Kitarasta tulee jo osa omaa ruumista ja sit\u00e4 uskaltaa irrotella kuin paraskin lavaesiintyj\u00e4. T\u00e4h\u00e4nh\u00e4n voisi oikeastaan tottua ja hankkia omaksikin… Kyll\u00e4 minusta taisi kuitenkin loppujen lopuksi tulla basisti, eik\u00e4 edes kovin huonokaan sellainen. Mutta virtuaalibasistit rulettaa. Kaikki. Vastav\u00e4itt\u00e4j\u00e4t haastetaan soittamaan Free Bird vaativimmalla tasolla ja silm\u00e4t peitettyin\u00e4.<\/p>\n
\u008b\u008b\u008b\u008b\u008b\u008b |\u0084| \u009b\u009b\u009b\u009b\u009b\u009b<\/b><\/div>\nKokonaisuudessaan ilta oli \u00e4\u00e4rett\u00f6m\u00e4n onnistunut ja jokainen l\u00e4hti kotiinsa naamallaan hymy, joka kuitenkin hyytyi seuraavana aamuna. Guitar Hero II on mahtava ja riippuvuutta aiheuttava peli yksinpelin\u00e4, mutta nousee aivan omaan luokkaansa pelattuna hyv\u00e4ss\u00e4 seurassa kavereiden kanssa. Eritt\u00e4in suositeltavaa on my\u00f6s hankkia erin\u00e4ist\u00e4 rekvisiittaa, joka saa kankeimmankin kitarasankarin el\u00e4ytym\u00e4\u00e4n vapautuneemmin. Illan kitarasankarin tittelin vei Alexa, joka t\u00e4yten\u00e4 noviisina uskaltautui lavalle ja valloitti yleis\u00f6n ennakkoluulottomalla menollaan.<\/p>\n
Muista tutustua my\u00f6s Guitar Hero II:n arvosteluun<\/a>.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Syksyn pimeydess\u00e4 joukko Livegamersin yll\u00e4pitoa, k\u00e4ytt\u00e4ji\u00e4 ja muita ihmisi\u00e4 kokoontui pelaamaan Guitar Hero II:ta, tarkoituksenaan arvioida pelin moninpeliominaisuudet. Ja tietysti maistaa rock-t\u00e4hden estotonta el\u00e4m\u00e4\u00e4 siin\u00e4 sivussa.<\/p>\n","protected":false},"author":67,"featured_media":0,"parent":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","categories":[],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.livegamers.fi\/api\/wp\/v2\/articles\/1077"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.livegamers.fi\/api\/wp\/v2\/articles"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.livegamers.fi\/api\/wp\/v2\/types\/articles"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.livegamers.fi\/api\/wp\/v2\/users\/67"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.livegamers.fi\/api\/wp\/v2\/comments?post=1077"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.livegamers.fi\/api\/wp\/v2\/media?parent=1077"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.livegamers.fi\/api\/wp\/v2\/categories?post=1077"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.livegamers.fi\/api\/wp\/v2\/tags?post=1077"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}
<\/p>\n