Vuonna 2008 ilmestynyt Guitar Hero: Aerosmith aiheutti pelaajien keskuudessa ep\u00e4ilyj\u00e4. Miten musiikkipeli voi toimia, kun keskipisteen\u00e4 on biisilistaa my\u00f6ten vain yksi b\u00e4ndi? Peli jakoi mielipiteit\u00e4, mutta mahdollisuus tutustua yhtyeen historiaan musiikkipelin kautta ei kuulostanut yht\u00e4\u00e4n hassummalta. Pian alkoikin unelmointi siit\u00e4, mink\u00e4 b\u00e4ndin nime\u00e4 seuraava Guitar Hero kantaisi. Activision lopetti spekuloinnin nopeasti paljastamalla samaisen vuoden E3-messuilla Guitar Hero: Metallican, joka koki jo positiivisemman vastaanoton.
\nGuitar Heron kaasuttaessa t\u00e4ll\u00e4 tavoin eteenp\u00e4in, on Rock Band -pelien saralla ollut hieman hiljaisempaa. Tilanne kuitenkin korjaantuu vuorostaan Harmonixin kokeillessa toimivaksi todettua pelikaavaa The Beatles: Rock Bandilla. Itse b\u00e4ndi\u00e4 nimitettiin jopa ”Jeesustakin suositummaksi”. Miten onkaan pelin laita?<\/p>\n
Astu keltaiseen sukellusveneeseen<\/span><\/p>\n Pelaamisen voi aloittaa joko suoraan Quickplay-osiosta, jossa kaikki biisit ovat heti avoinna encorea lukuun ottamatta, tai sitten varsinaisesta yksinpelist\u00e4 eli Story Modesta. Sen tarkoituksena on kertoa liverpoolilaisen nelikon tarina ensiesiintymisest\u00e4 alkaen aina viimeiseen konserttiin asti. N\u00e4in ollen pelaaja p\u00e4\u00e4see historiaa noudattaen kokemaan muun muassa The Ed Sullivan Show\u0092n, Budokan-areenan sek\u00e4 Shea-stadiumin. Paikasta toiseen siirrytt\u00e4ess\u00e4 tapahtumia valotetaan pienill\u00e4 v\u00e4lianimaatioilla, jotka lyhyk\u00e4isyydess\u00e4\u00e4n saattavat menn\u00e4 hiukan ohi, mik\u00e4li pient\u00e4 taustatietoa ei ole valmiiksi p\u00e4nt\u00e4tty Wikipediasta. Lis\u00e4ksi kappaleiden soittoj\u00e4rjestyksen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 esiintymispaikka niiden vaikeuden sijaan. T\u00e4m\u00e4 aiheuttaa vaikeusasteen rajun vaihtelun ja mahdollisesti joillekin my\u00f6s harmaita hiuksia.<\/p>\n Muutoin pelimuoto rullaa moitteetta noin nelj\u00e4n tunnin ajan antaen soitettavaksi 45 kappaletta. Lukum\u00e4\u00e4r\u00e4 voi tuntua Rock Band 2:n j\u00e4lkeen pienelt\u00e4, ja toki enempikin olisi kelvannut, mutta laatu korvaa m\u00e4\u00e4r\u00e4n. Jokaista kipaletta on nimitt\u00e4in oikeasti hauska ja mukava soittaa. Biisilista my\u00f6s osoittaa hyvin, kuinka The Beatlesin soundi muuttui vuosien varrella kattaen erilaisia musiikkityylej\u00e4. Tarjolla onkin sopivaa vaihtelua aina rauhallisesta Somethingista sen t\u00e4ydelliseen vastakohtaan Helter Skelteriin. Puolen vuoden lisenssineuvotteluiden tuloksena kaikki biisit ovat viel\u00e4p\u00e4 loistavalla \u00e4\u00e4nenlaadulla varustettuja masternauhoituksia, mik\u00e4 nostaa soittamisen tai laulamisen fiilist\u00e4 entisest\u00e4\u00e4n.<\/p>\n Kun Beatlemania on koettu virtuaalisesti uudelleen joko kitaralla, bassolla, rummuilla tai mikrofonilla, ei pelin sis\u00e4lt\u00f6 suinkaan lopu siihen. Edess\u00e4 on viel\u00e4 hiukan h\u00e4m\u00e4r\u00e4sti nimetty Challenge Mode. Pelimuoto on t\u00e4ysin sama kuin Story Mode, joskin nyt kappaleet soitetaan yhteen putkeen eik\u00e4 yksitt\u00e4in valikoituna. Varsinainen ”haaste” j\u00e4\u00e4 siis aika olemattomaksi.<\/p>\n It’s all about the details<\/span><\/p>\n Parempi toteutus on bonussis\u00e4ll\u00f6ll\u00e4. Yll\u00e4 mainittujen pelimuotojen aikana pelaaja palkitaan suorituksensa mukaisesti harvinaisilla valokuvilla ja videop\u00e4tkill\u00e4. J\u00e4lkimm\u00e4isi\u00e4 l\u00f6ytyy viisi kappaletta, kun taas valokuvia riitt\u00e4\u00e4 kasoittain triviatiedolla h\u00f6ystettyn\u00e4. Vastaavasti tunnelmaa kasvattavat b\u00e4ndin keskustelut studiossa, joita p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n pikaisesti kuulemaan muun muassa latausruutujen aikana. My\u00f6s Xboxin saavutusj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 on k\u00e4ytetty hy\u00f6dyllisesti: merkki\u00e4\u00e4nen soidessa pelaajalle napsahtaa gamerscoren lis\u00e4ksi jopa muutama Beatles-p\u00e4rst\u00e4ll\u00e4 varustettu gamerpicture. Juuri t\u00e4llaiset pienet yksityiskohdat kertovat, ett\u00e4 kyseess\u00e4 tosiaan on siunauksensa saanut Beatles-peli.<\/p>\n V\u00e4rikk\u00e4\u00e4st\u00e4 valikosta l\u00e4htien luvassa on varsin n\u00e4tti\u00e4 silm\u00e4karkkia. Animaatiot Lennonille, Harrisonille, McCartneylle ja Starrille ovat uskottavia, kuten my\u00f6s kaikkien ulkon\u00e4k\u00f6 – jokainen j\u00e4sen on nopeasti tunnistettavissa. Peli onkin hieno jo t\u00e4llaisenaan, mutta se ei riit\u00e4 Harmonixille. Suurin osa kappaleista soitetaan harmaassa Abbey Road -studiossa, joka ei ehk\u00e4 ole kaikista mieleenpainuvin esiintymispaikka. Asia on korjattu niin sanotuilla \u0093unimaailmoilla\u0094, joissa nelikko vierailee studiosessioiden aikana. Esimerkiksi Octopus\u0092s Gardenissa siirryt\u00e4\u00e4n studiosta vetten alle samalla kun lyriikat polskivat b\u00e4ndin vieress\u00e4. Sen sijaan Lucy in the Sky with Diamondsin ja Within You Without You\/Tomorrow Never Knows -remixin aikana taustalla py\u00f6rii psykedeelinen v\u00e4rishow. T\u00e4t\u00e4 kaikkea katselisi helposti ilman mit\u00e4\u00e4n nuotituksia keskell\u00e4 ruutua.<\/p>\n Uudistuksia, onko niit\u00e4?<\/span><\/p>\n Varsinaiset pelilliset p\u00e4ivitykset j\u00e4\u00e4v\u00e4t v\u00e4h\u00e4isiksi. Rock Band 2:een verrattuna nuottien soittamista on muutettu hiukan sulavammaksi, mink\u00e4 lis\u00e4ksi mukana on tuki kolmelle samanaikaiselle vokalistille. Jos siis muovisoittimien l\u00e4j\u00e4st\u00e4 sattuu l\u00f6ytym\u00e4\u00e4n kolme mikki\u00e4, Beatles-karaoke voi todella alkaa. Lis\u00e4ksi wannabe-Ringot voivat harjoitella rumpubiittej\u00e4 uudessa Beatles Beats -osiossa.<\/p>\n Enemp\u00e4\u00e4 ei merkitt\u00e4vi\u00e4 uudistuksia l\u00f6ydyk\u00e4\u00e4n. P\u00e4invastoin tutuista ominaisuuksista on yll\u00e4tt\u00e4en karsittu pois rumpufillit ja loppuhuipennuksena toiminut Big Rock Ending, jonka aikana pystyi soittamaan niin kovaa kuin sielu sieti. My\u00f6s kitaran vibrakammen vatkaamisen vaikutus soitettavan nuotin \u00e4\u00e4neen on poistettu.<\/p>\n Vastapainoksi Xbox Live -puoli on positiivinen lis\u00e4 yksinpelin rinnalle. Quickplayn ja yhteisty\u00f6pelin lis\u00e4ksi kilpailulliset Tug of War- ja Score Duel -pelimuodot ovat s\u00e4ilyneet tarjonnassa. Viivett\u00e4 ei esiinny ja soittokavereita l\u00f6ytyy melko nopeasti tehden TBRB:n nettipelist\u00e4 paikan, jossa on v\u00e4lill\u00e4 ihan kiva piipahtaa.<\/p>\n I’ve got a feeling…<\/span><\/p>\n Kokonaisuutena The Beatles: Rock Band j\u00e4tt\u00e4\u00e4 hyv\u00e4n maun suuhun. Isompia uudistuksia ei ehk\u00e4 ole, mutta miksi toimivaa pelirunkoa pit\u00e4isik\u00e4\u00e4n menn\u00e4 s\u00f6rkkim\u00e4\u00e4n, kun peli toimii loistavasti sellaisenaan. Ja mit\u00e4 poistettuihin ominaisuuksiin tulee, ei niiden puuttumiseen juuri kiinnit\u00e4 huomiota hauskanpidon lomassa. Hauskanpidossa peli nimenomaan onnistuu ilman mit\u00e4\u00e4n \u00e4lytt\u00f6mi\u00e4 sooloja, jotka j\u00e4isiv\u00e4t kummittelemaan painajaisiin. Vaikka musiikkipelej\u00e4 onkin jo n\u00e4hty ja koettu moneen kertaan erottuu TBRB silti joukosta. Peli keskittyy hyvin itse musiikista nauttimiseen ja esittelee ylpe\u00e4n\u00e4 yhden musiikkimaailman merkitt\u00e4vimmist\u00e4 ilmi\u00f6ist\u00e4.<\/p>\n Loppujen lopuksi Harmonixin uusin luomus k\u00e4rsii eniten vain pienest\u00e4 kappalevalikoimasta. Pient\u00e4 helpotusta on kuitenkin luvassa, sill\u00e4 Abbey Road-, Sgt. Pepper\u0092s Lonely Hearts Club Band- ja Rubber Soul -albumit julkaistaan ladattavana lis\u00e4sis\u00e4lt\u00f6n\u00e4 viel\u00e4 t\u00e4m\u00e4n vuoden aikana. Jos siis kaipaa hieman rennompaa meininki\u00e4 Jordanin, Through the Fire and Flamesin ja Painkillerin kaltaisten eeppisyyksien j\u00e4lkeen, on The Beatles: Rock Band oiva lis\u00e4ys jokaisen ”kuoriaisen” pelihyllyyn.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Peli t\u00e4ynn\u00e4 Beatlemaniaa – aina kirkuvia teinitytt\u00f6j\u00e4 my\u00f6ten.<\/p>\n","protected":false},"author":67,"featured_media":0,"parent":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","categories":[],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.livegamers.fi\/api\/wp\/v2\/reviews\/18494"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.livegamers.fi\/api\/wp\/v2\/reviews"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.livegamers.fi\/api\/wp\/v2\/types\/reviews"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.livegamers.fi\/api\/wp\/v2\/users\/67"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.livegamers.fi\/api\/wp\/v2\/comments?post=18494"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.livegamers.fi\/api\/wp\/v2\/media?parent=18494"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.livegamers.fi\/api\/wp\/v2\/categories?post=18494"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.livegamers.fi\/api\/wp\/v2\/tags?post=18494"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}