{"id":18518,"date":"2010-02-24T16:50:01","date_gmt":"2010-02-24T14:50:01","guid":{"rendered":"https:\/\/www.livegamers.fi\/arvostelut\/darksiders-wrath-of-war\/"},"modified":"2010-02-24T16:50:01","modified_gmt":"2010-02-24T14:50:01","slug":"darksiders-wrath-of-war","status":"publish","type":"reviews","link":"https:\/\/www.livegamers.fi\/arvostelut\/darksiders-wrath-of-war\/","title":{"rendered":"Darksiders : Wrath of War"},"content":{"rendered":"<p>Teksti: FelisLeo<br \/>\nUskonnollisia teemoja ei ole juuri videopeleiss\u00e4 hy\u00f6dynnetty. Texasilaisen <b>Vigil Gamesin<\/b> ensimm\u00e4inen julkaisu, Darksiders, ottaa l\u00e4ht\u00f6kohdakseen maailmanlopun ja Raamatun Ilmestyskirjan. Eeppisest\u00e4 asetelmastaan huolimatta tarina pelkistyy lopulta melko yksinkertaiseksi kostokertomukseksi. Darksidersin ansio ei kuitenkaan ole itse tarina, vaan valittu tyyli. Taiteellisena johtajana on toiminut sarjakuvissa kunnostautunut <b>Joe Madueira<\/b>, ja se my\u00f6s n\u00e4kyy: Darksiders n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ja tuntuu sarjakuvalta. Lopputuloksena on avoimesti muilta lainaileva seikkailupeli, jolla on kuitenkin riitt\u00e4v\u00e4sti persoonallisuutta.<\/p>\n<p><span class=\"subtitle\">Sota\u0085 mutta ei Ruttoa, N\u00e4lk\u00e4\u00e4 tai Kuolemaa<\/span><\/p>\n<p><i>\u0094Niin l\u00e4hti toinen hevonen, tulipunainen, ja sen sel\u00e4ss\u00e4 istuvalle annettiin valta ottaa pois rauha maasta, ett\u00e4 ihmiset surmaisivat toisiaan; ja h\u00e4nelle annettiin suuri miekka.\u0094<\/i> (Ilm. 6:4)<\/p>\n<p>P\u00e4ivien lopussa Taivaan ja Helvetin voimien on m\u00e4\u00e4r\u00e4 taistella ihmisten valtakunnan hallitsemisesta. T\u00e4t\u00e4 kauhun tasapainoa yll\u00e4pit\u00e4m\u00e4\u00e4n on nimitetty Neuvosto, jonka teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 milloin maailma on valmis lopulliseen mittel\u00f6\u00f6n. Pelaajan ohjaama toinen ratsumies, <b>Sota<\/b>, saapuu maahan keskelle jumalallisia sotatoimia, mutta huomaa olevansa yksin: Rutto, N\u00e4lk\u00e4 ja Kuolema eiv\u00e4t ole noudattaneet Neuvoston kutsua. Hyvin nopeasti k\u00e4y ilmi, ett\u00e4 maailmanlopun taistelu on alkanut liian aikaisin, ja sen seurauksena ihmisten maailma on tuhoutunut. Syyllisi\u00e4 etsitt\u00e4ess\u00e4 Sota joutuu tuomiolle. Kunniantuntoisena ratsumiehen\u00e4 h\u00e4n haluaa puhdistaa nimens\u00e4 ja suostuu teht\u00e4v\u00e4\u00e4n: Taivaan ja Helvetin v\u00e4linen tasapaino on palautettava keinolla mill\u00e4 hyv\u00e4ns\u00e4.<\/p>\n<p>Tarina alkaa hyvin hitaasti ja muuttuu mielenkiintoiseksi vasta aivan loppumetreill\u00e4. T\u00e4m\u00e4 ei haittaa, koska poikkeuksellisessa asetelmassa riitt\u00e4\u00e4 sulattelemista useaksi tunniksi. Kerronta etenee v\u00e4livideoiden avulla ja mahtipontinen dialogi on juuri niin miehek\u00e4st\u00e4 kuunneltavaa kuin vain toivoa sopii. My\u00f6s esineiden ja asioiden nimiin on panostettu: suurta hupia irtoaa jo pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n Sodan ker\u00e4\u00e4mien esineiden analysoimisesta, puhumattakaan henkil\u00f6hahmojen persoonista.<\/p>\n<p><span class=\"subtitle\">Esikuvia kunnioittaen<\/span><\/p>\n<p>Darksiders on kolmannen persoonan seikkailupeli, joka lainailee varsin avoimesti lajityypin merkkiteoksilta. Sodan ohjaaminen on tuttua jokaiselle God of Waria tai Ninja Gaidenia pelanneelle. Sulavan taistelun ainoa huono puoli on rytmitys: joskus tarinassa eteneminen pys\u00e4htyy sein\u00e4\u00e4n, kunnes pelaaja on kehittynyt riitt\u00e4v\u00e4n taitavaksi kellist\u00e4\u00e4kseen eteens\u00e4 asettuneen vihollislauman.<\/p>\n<p>Pomovastuksia on lukuisia ja ne ovat usein suurikokoisia (ja viel\u00e4 useammin monivaiheisia). Haasteena onkin keksi\u00e4 oikea tapa kellist\u00e4\u00e4 vihu, jonka j\u00e4lkeen kohtaamisesta selviytyy voittajana v\u00e4h\u00e4isill\u00e4 tappioilla. Pomotaistoihin kannattaa aina varustautua huolellisesti: v\u00e4syneen\u00e4 pelatessaan ei saa kuin pahan mielen ja monta Game Over \u0096ruutua.<\/p>\n<p>Taistelun ohella peliaika kuluu ymp\u00e4rist\u00f6jen tutkimiseen ja niist\u00e4 l\u00f6ytyneiden esineiden hy\u00f6dynt\u00e4miseen. Darksidersin suurin esikuva tuntuu olleen The Legend of Zelda: osaa esineist\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4nkin aivan samoin kuin Nintendon seikkailupelisarjassa. Suuren seikkailun tunnelmaa latistaa kuitenkin pahasti ep\u00e4tasainen kentt\u00e4suunnittelu. Joskus edet\u00e4\u00e4n ripe\u00e4sti ja lineaarisesti pitki\u00e4 aikoja, mutta sitten peli pys\u00e4htyy \u00e4kki\u00e4 useaksi tunniksi suureen labyrinttiin. Ajan kuluessa t\u00e4h\u00e4n kaksinaisuuteen kuitenkin tottuu, eik\u00e4 se lopulta ole suuri ongelma.<\/p>\n<p><span class=\"subtitle\">Sarjakuvamainen ilme<\/span><\/p>\n<p>Graafisesti Darksiders ei edusta sukupolvensa ter\u00e4vint\u00e4 k\u00e4rke\u00e4, mutta kirkas ja sarjakuvamainen ulkoasu paikkaa t\u00e4t\u00e4 puutetta loistavasti. Ymp\u00e4rist\u00f6t ovat perinteisi\u00e4 vaihdellen aavikolta j\u00e4\u00e4tik\u00f6lle. Samalla erilaiset ymp\u00e4rist\u00f6t luovat seikkailun tuntua ja pit\u00e4v\u00e4t tapahtumapaikat vaihtelevina. Varsinkin loppupuolen ongelmanratkontaan keskittyneet kent\u00e4t ovat poikkeuksellisen laadukkaasti suunniteltuja.<\/p>\n<p>Sota k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 Raamatun inspiroimana suurta miekkaa ja pukeutuu punaiseen. Ja mit\u00e4 olisikaan ratsumies ilman hevosta? <b>Turmio<\/b> on tulinen hy\u00f6kk\u00e4ysvaunu ja kun sen saa k\u00e4ytt\u00f6\u00f6ns\u00e4 pelin loppupuoliskolla, on tunnelma korkealla. Muidenkaan hahmojen suunnittelu ei j\u00e4\u00e4 huonommaksi, ja kokonaisuutena Darksiders n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ja tuntuu hyv\u00e4ss\u00e4 mieless\u00e4 sarjakuvalta.<\/p>\n<p><span class=\"subtitle\">Miehek\u00e4st\u00e4 bassodialogia<\/span><\/p>\n<p>Pelin k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4 musiikki tuo mieleen suuren oopperan, mik\u00e4 istuu maailmanlopun meininkiin hyvin. Ajoittain tekij\u00e4t olisivat silti voineet s\u00e4\u00e4stell\u00e4 mahtipontisuudessa: muutamassa kohdassa laitoin televisiostani \u00e4\u00e4nen pois, koska hy\u00f6kk\u00e4\u00e4v\u00e4t s\u00e4velet h\u00e4iritsiv\u00e4t keskittymist\u00e4ni. \u00c4\u00e4nitehosteista suurin osa on tietenkin erilaisia taistelun \u00e4\u00e4ni\u00e4, ja varsinkin ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 liikkuessani olisin kaivannut enemm\u00e4n luonnollisia \u00e4\u00e4ni\u00e4 enk\u00e4 klassista orkesteria.<\/p>\n<p>Ajoittain paksu ja mahtava dialogi on jo viihdytt\u00e4v\u00e4\u00e4 sin\u00e4ns\u00e4, mutta \u00e4\u00e4nin\u00e4yttelij\u00e4t saavat todella enkelit ja demonit el\u00e4m\u00e4\u00e4n. <b>Liam O\u0092Brienin<\/b> vakaa suoritus Sotana tekee vaikutuksen, mutta parrasvalon varastaa huvittava kauppamies Vulgrim, jonka roolin tulkitsee tyylikk\u00e4\u00e4sti <b>Phil LaMarr<\/b>. Sotaa vahtimaan pestattu The Watcher puhuu <b>Mark Hamillin<\/b> \u00e4\u00e4nell\u00e4, mutta h\u00e4nen suorituksensa muistuttaa valitettavan paljon Jokeria pelist\u00e4 Batman: Arkham Asylum.<\/p>\n<p><span class=\"subtitle\">Koe maailmanloppu yksin<\/span><\/p>\n<p>Darksiders on yhden miehen eeppinen matka maailmanlopun tunnelmissa, eik\u00e4 se sis\u00e4ll\u00e4 mink\u00e4\u00e4nlaista moninpeli\u00e4. Loppuratkaisu koittaa 15 tunnin pelaamisen j\u00e4lkeen ja Vigil Gamesin ilmoituksen mukaan jatko-osan kehitys on jo aloitettu. On eritt\u00e4in mahdollista, ett\u00e4 seuraavassa osassa on jonkinlainen moninpeli: mit\u00e4 olisi tulipunainen hevonen ilman valkoista, mustaa ja tuhkanharmaata ratsua (Ilm. 6:1 &#8211; 8)?<\/p>\n<p><span class=\"subtitle\">Paljon lainattua, mutta riitt\u00e4v\u00e4sti omaa<\/span><\/p>\n<p>Darksiders lainaa pelillisi\u00e4 elementtej\u00e4 varsin h\u00e4pe\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4sti, eik\u00e4 se sis\u00e4ll\u00e4 raamatullisen l\u00e4ht\u00f6kohdan lis\u00e4ksi mit\u00e4\u00e4n uutta. Kuitenkin vahva ja sarjakuvamainen toteutus antaa pelille riitt\u00e4v\u00e4sti persoonaa, niin ett\u00e4 lopputulos tuntuu tuoreelta. Darksiders ei ole t\u00e4ydellinen, ja sill\u00e4 on omat puutteensa. Tekij\u00e4t ovat kuitenkin tehneet niin paljon oikein, ett\u00e4 peli\u00e4 voi suositella l\u00e4mpim\u00e4sti varsinkin seikkailu- ja toimintapelien yst\u00e4ville.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Ratsumiehen kostoretki God of Warin ja Zeldan hengess\u00e4. Teksti: FelisLeo<\/p>\n","protected":false},"author":67,"featured_media":0,"parent":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","categories":[],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.livegamers.fi\/api\/wp\/v2\/reviews\/18518"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.livegamers.fi\/api\/wp\/v2\/reviews"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.livegamers.fi\/api\/wp\/v2\/types\/reviews"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.livegamers.fi\/api\/wp\/v2\/users\/67"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.livegamers.fi\/api\/wp\/v2\/comments?post=18518"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.livegamers.fi\/api\/wp\/v2\/media?parent=18518"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.livegamers.fi\/api\/wp\/v2\/categories?post=18518"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.livegamers.fi\/api\/wp\/v2\/tags?post=18518"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}