\n
![](\"http:\/\/www.livegamers.fi\/upload\/newsmedia\/wtGnlp-3-1.jpg\")
<\/p>\nLost Planet<\/i> -pelisarja esitteli Planeetta E.D.N III:n pelaajille vuonna 2007. Tuolloin taistelua k\u00e4ynnisteltiin Akrideja vastaan ikuisen lumen ja j\u00e4\u00e4n planeetalla Capcomin<\/i> japanilaisen kehitystiimin toimesta. Jatko-osa seurasi vuonna 2010 osoittautuen melkoisen rikkin\u00e4iseksi peliksi, eik\u00e4 monikaan varmasti uskonut sarjan jatkuvan. Toisin kuitenkin k\u00e4vi. Kehitysvastuu siirrettiin Aasian puolelta jenkeille, ja kolmas osa n\u00e4ki kuin n\u00e4kikin p\u00e4iv\u00e4nvalon, mutta riitt\u00e4v\u00e4k\u00f6 jenkkitiimin rahkeet pelastamaan rankasti ryvetetyn pelisarjan?
\n<\/p>\n
Naavaparran muistelmat<\/span><\/p>\n Tarinan l\u00e4ht\u00f6kohdat ovat sarjan faneille tutut, mutta kertaus lienee paikallaan. Ihmiskunta taistelee energiakriisin kourissa ja vaihtoehtoisia energial\u00e4hteita etsit\u00e4\u00e4n avaruuden jokaisesta kolkasta. E.D.N III on ikij\u00e4\u00e4n peitt\u00e4m\u00e4 planeetta, jonka pinnalla vellovat massiviset myrskyt ja sisuksiss\u00e4 kuhisee paikallinen Akrid-rotu. Ratkaisu energiakriisiin l\u00f6ytyykin planeetan sisuksista l\u00e4mp\u00f6energian muodossa. NEVEC-korporaatio p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 ottaa voimavarat k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n vaikka v\u00e4kisin, eik\u00e4 paikallisen rodun anneta seist\u00e4 kehityksen tiell\u00e4. M\u00e4 joka p\u00e4iv\u00e4 t\u00f6it\u00e4 teen<\/span><\/p>\n Peli k\u00e4ynnistyy melko kankeasti. Tempo on aiempia osia huomattavasti hitaampi ja arcade-r\u00e4iskint\u00e4 on muuttunut enemm\u00e4n seikkailupeliksi. Ensimm\u00e4inen puolisko vietet\u00e4\u00e4n hyvin tiiviisti kaivosduunarin tyls\u00e4\u00e4 arkea kuvailevalla peliosuudella, ja l\u00f6yh\u00e4t roolipelielementit ovat havaittavissa avoimen liikkumisen ja muiden ty\u00f6ntekij\u00f6iden kanssa jutustelun kautta. Teht\u00e4v\u00e4t koostuvat l\u00e4hinn\u00e4 ”mene t\u00e4nne, aktivoi t\u00e4m\u00e4, palaa takaisin” -tyyppisist\u00e4 askareista, joiden tekeminen puuduttaa jo ensimm\u00e4isen kolmen teht\u00e4v\u00e4n j\u00e4lkeen. R\u00e4iskint\u00e4 jaksaa vieh\u00e4tt\u00e4\u00e4 ensimm\u00e4isen tunnin verran, mutta taistelut eiv\u00e4t kehity tarpeeksi pit\u00e4\u00e4kseen mielenkiintoa yll\u00e4. Ammuskelu on hauskaa ja lepp\u00e4 lent\u00e4\u00e4, mutta nappi pohjassa r\u00e4iskiminen k\u00e4y nopeasti tyls\u00e4ksi. Kentt\u00e4suunnittelu on niin laiskaa, ett\u00e4 taistelut k\u00e4yd\u00e4\u00e4n usein aukealla alueella, joten taktikointi j\u00e4\u00e4 l\u00e4hinn\u00e4 oikein ajoitetun v\u00e4ist\u00e4misen harjoittelemiseen. Pomotaisteluita k\u00e4yd\u00e4\u00e4n tihe\u00e4\u00e4n, mutta samanlaista vastusta h\u00f6ykyytet\u00e4\u00e4n parhaimmillaan nelj\u00e4 kertaa, eik\u00e4 taisteluiden kulku muutu miss\u00e4\u00e4n vaiheessa. Pelaajan teht\u00e4v\u00e4 on havaita valtava, punaisella korostettu heikko piste ja ampua sit\u00e4, kunnes vastus tipahtaa. Sama taktiikka toimii l\u00e4hes jokaiseen pomovastukseen l\u00e4pi pelin. Kentt\u00e4suunnittelu paranee loppua kohden ja vastustajatkin saavat pient\u00e4 vaihtelua, mutta kokonaisuutena taistelu on harmillisen puuduttavaa. Peli\u00e4 vaivaavat my\u00f6s lukuisat pienet bugit ja n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6m\u00e4t sein\u00e4t, jotka saavat hermot kire\u00e4lle erityisesti pomotaisteluiden tiimellyksess\u00e4.<\/p>\n Rig’n’Roll<\/span><\/p>\n Vaihtelua r\u00e4iskimiseen tuo kaivosrobotti, jonka puikoissa vietet\u00e4\u00e4n paljon aikaa pelin edetess\u00e4. Kyseess\u00e4 ei ole taistelurobotti, joten puolustautuminen tapahtuu vinssin ja kiviporan avulla, jotka sijaitsevat robotin k\u00e4siss\u00e4. Robotilla siirryt\u00e4\u00e4n teht\u00e4vien v\u00e4lill\u00e4 paikasta toiseen ja tehd\u00e4\u00e4n erilaisia huolto- ja kaivuut\u00f6it\u00e4. V\u00e4limatkat ovat ajoittain turhauttavan pitki\u00e4 suhteutettuna robotin matkanopeuteen, joten robotin sisustaa tuijotellaan varsin paljon. Taistelut kyseisell\u00e4 vempeleell\u00e4 ovat puolestaan yksi pelin parhaista osa-alueista. Pomovastuksista otetaan mittaa perinteisin keinoin. Yksi nappi suojaa, toinen tarttuu ja kolmas ly\u00f6. N\u00e4it\u00e4 yhdistelem\u00e4ll\u00e4 on tarkoitus saada vastuksen suojaus alas, tarttua kiinni raajaan ja iske\u00e4 pora sinne miss\u00e4 se eniten tuntuu. Idea on hauska ja oranssia verta roiskuu ohjaamon tuulilasiin sellaisten efektien saattelemana, ett\u00e4 fiilis on taatusti kohdillaan. Loppup\u00e4\u00e4n v\u00e4\u00e4nn\u00f6t kaivosrobotilla olivat helposti pelin parhainta antia.<\/p>\n Moninpeli<\/span><\/p>\n Mukaan on saatu mahtumaan my\u00f6s moninpeli, joka koostuu nelj\u00e4st\u00e4 pelimuodosta, kuudesta eri kartasta, hahmonkehityksest\u00e4 ja aseiden avaamisesta matseja grindaamalla. Team Deathmatch on tuttu ja turvallinen r\u00e4iskyttely, Extractionissa juostaan kentt\u00e4\u00e4 ymp\u00e4ri kontrolloitavien pisteiden per\u00e4ss\u00e4. Mielenkiintoisempia muotoja ovat Scenario ja Akrid Assault. Scenariossa toinen joukkue puolustaa ja toinen joukkue hy\u00f6kk\u00e4\u00e4 teht\u00e4vi\u00e4 suorittamalla ja vaihe vaiheelta edeten. Joukon mielenkiintoisin modi on Akrid Survival, jossa kaksi viiden pelaajan joukkuetta aloittavat toisistaan erill\u00e4\u00e4n Horde-mode tyyppisiss\u00e4 merkeiss\u00e4 ja vihollisaaltojen j\u00e4lkeen k\u00e4yv\u00e4t toistensa kimppuun. Suurimmat ongelmat liittyv\u00e4t pieneen pelaajam\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n ja palvelimien heikkoon tasoon. Pelej\u00e4 ei meinaa l\u00f6yty\u00e4 ja viive tekee ajoittain pelaamisesta siet\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4. My\u00f6s peleist\u00e4 tippumista tapahtui todella usein. Kuusi karttaa ja jyrkk\u00e4 grindausmeininki eiv\u00e4t tee moninpelist\u00e4 helposti l\u00e4hestytt\u00e4v\u00e4\u00e4, mutta kaverin kanssa siit\u00e4 saa viihdett\u00e4 muutamaan syysiltaan.<\/p>\n Still Lost Planet<\/span><\/p>\n Kokonaisuutena Lost Planet 3 ontuu monella tapaa. Tarina on liian valju, taistelu pidemm\u00e4n p\u00e4\u00e4lle tyls\u00e4\u00e4 ja teht\u00e4v\u00e4t toistavat itse\u00e4\u00e4n. Visuaaliset ongelmat ja animaatioiden k\u00f6mpelyys j\u00e4tt\u00e4v\u00e4t mieleen keskener\u00e4isen kokonaisuuden, jossa on sielua ja potentiaalia viihdytt\u00e4v\u00e4\u00e4n scifi-r\u00e4iskint\u00e4\u00e4n. Valitettavasti j\u00e4lleen kerran Lost Planet vajoaa keskinkertaisuuden suohon, josta ei taida en\u00e4\u00e4 olla nousemista. Jos aiemmat osat miellyttiv\u00e4t, kannattaa peli laittaa harkintalistalle. Muussa tapauksessa kannattaa Jim Peytonin seikkailut poimia vasta alelaarista.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Lost Planet -pelisarja esitteli Planeetta E.D.N III:n pelaajille vuonna 2007. Tuolloin taistelua k\u00e4ynnisteltiin Akrideja vastaan ikuisen lumen ja j\u00e4\u00e4n planeetalla Capcomin japanilaisen kehitystiimin toimesta. Jatko-osa seurasi vuonna 2010 osoittautuen melkoisen rikkin\u00e4iseksi peliksi, eik\u00e4 monikaan varmasti uskonut sarjan jatkuvan. Toisin kuitenkin k\u00e4vi. Kehitysvastuu siirrettiin Aasian puolelta jenkeille, ja kolmas osa n\u00e4ki kuin n\u00e4kikin p\u00e4iv\u00e4nvalon, mutta riitt\u00e4v\u00e4k\u00f6 jenkkitiimin rahkeet pelastamaan rankasti ryvetetyn pelisarjan?<\/p>\n","protected":false},"author":67,"featured_media":0,"parent":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","categories":[],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.livegamers.fi\/api\/wp\/v2\/reviews\/18827"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.livegamers.fi\/api\/wp\/v2\/reviews"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.livegamers.fi\/api\/wp\/v2\/types\/reviews"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.livegamers.fi\/api\/wp\/v2\/users\/67"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.livegamers.fi\/api\/wp\/v2\/comments?post=18827"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.livegamers.fi\/api\/wp\/v2\/media?parent=18827"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.livegamers.fi\/api\/wp\/v2\/categories?post=18827"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.livegamers.fi\/api\/wp\/v2\/tags?post=18827"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}
\nJuoni l\u00e4htee liikkeelle p\u00e4\u00e4henkil\u00f6 Jim Peytonin saapuessa NEVEC:in palvelukseen kaivosmiehen pestiin. Ty\u00f6 on vaarallista, mutta motivaattorina toimii kotona odottava vaimo ja lapsi. Pian planeetalle saapumisen j\u00e4lkeen kuitenkin selvi\u00e4\u00e4, ettei kaikki ole kohdallaan. NEVEC:in ja planeetan salaisuuksia l\u00e4hdet\u00e4\u00e4n penkomaan aseet laulaen ja kasap\u00e4in Akrideja teurastaen. Tarinaan liittyy muutama mielenkiintoinen juonenk\u00e4\u00e4nne, mutta sama sis\u00e4lt\u00f6 olisi voitu tiivist\u00e4\u00e4 nelj\u00e4\u00e4n tuntiin kymmenen sijasta. Sankariin luodaan henkil\u00f6kohtaista sidett\u00e4 videoviestien v\u00e4lityksell\u00e4. Jimin persoona sympaattisena ja hyv\u00e4ntahtoisena miehen\u00e4 tulee esille vaimon kanssa k\u00e4yt\u00e4v\u00e4n viestinn\u00e4n kautta inhimillisesti ja luonnollisesti. Sankari ei ole vain kylm\u00e4 k\u00f6nsik\u00e4s, vaan my\u00f6s is\u00e4 ja aviomies.<\/p>\n![](\"http:\/\/www.livegamers.fi\/upload\/newsmedia\/6pzilp-3-2.jpg\")
<\/p>\n![](\"http:\/\/www.livegamers.fi\/upload\/newsmedia\/Et12lp-3-3.jpg\")
<\/p>\n![](\"http:\/\/www.livegamers.fi\/upload\/newsmedia\/2Nsrlp-3-4.jpg\")
<\/p>\n