{"id":18830,"date":"2013-10-03T13:35:22","date_gmt":"2013-10-03T10:35:22","guid":{"rendered":"https:\/\/www.livegamers.fi\/arvostelut\/the-bureau-xcom-declassified\/"},"modified":"2013-10-03T13:35:22","modified_gmt":"2013-10-03T10:35:22","slug":"the-bureau-xcom-declassified","status":"publish","type":"reviews","link":"https:\/\/www.livegamers.fi\/arvostelut\/the-bureau-xcom-declassified\/","title":{"rendered":"The Bureau: XCOM Declassified"},"content":{"rendered":"

Paljon huhuja l\u00e4hti liikkeelle vuonna 2006 Take-Two<\/i>n ostettua Irrational Gamesin<\/i>. Kauppa sis\u00e4lsi my\u00f6s PC-mestarirodulle rakastetun XCOM<\/i>-lisenssin. Huhujen l\u00f6\u00f6ppiarvo hiipui ajan my\u00f6t\u00e4 tiedon puutteeseen, ja vasta vuoden 2010 kes\u00e4ll\u00e4 ovia avattiin ja uusi XCOM-hirvitys esiteltiin ensimm\u00e4isen persoonan r\u00e4iskint\u00e4n\u00e4. Ennen kuin n\u00f6rttiraivo kerkesi l\u00e4hte\u00e4 kunnolla k\u00e4yntiin, peli h\u00e4visi kartalta, kunnes se tuotiin uudelleen esiin vuonna 2013, t\u00e4ydellisen muodonmuutoksen saaneena. Hyv\u00e4t naiset ja herrat, pojat ja tyt\u00f6t, tarjoan teille The Bureau: XCOM Declassifiedin<\/i>.
\nTotuus on tuolla ulkona<\/span><\/p>\n

Puran hetken tunteitani ajalta ennen XCOM-uusioversion ilmestymist\u00e4. XCOM-peli muussa genress\u00e4 kuin vuoropohjaisessa strategiassa on jumalanpilkkaa. Siirtyminen ensimm\u00e4iseen \u2013 t\u00e4ss\u00e4 tapauksessa kolmanteen \u2013 persoonaan ja r\u00e4iskint\u00e4painotteiseksi oikein pyyt\u00e4\u00e4 niskalaukausta saunan takana. T\u00e4m\u00e4n laukauksen olinkin valmis antamaan, kunnes raivoni laantui ja sain mit\u00e4 halusin: taktiikkastrategia-XCOMin. 2K<\/i> teki eritt\u00e4in fiksun peliliikkeen julkaisemalla XCOMin ensin ja uudelleenbr\u00e4nd\u00e4tyn Bureaun vasta my\u00f6hemmin. Nyt tyytyv\u00e4isyydentunteen j\u00e4lkeisess\u00e4 tilassa, Bureausta paljastui ihan kelpo taktiikkar\u00e4iskint\u00e4.<\/p>\n

<\/a> <\/a><\/p>\n

Peli sijoittuu 1960-luvulle, ensimm\u00e4iseen kontaktiin muukalaisten kanssa ja toimii esisoittona aikaisemmille XCOMeille. Pelaaja kontrolloi alkoholirappioitunutta eversti Jack O’Neilli\u00e4, anteeksi William Carteria, joka saa \u2013 muukalaisten invaasion koputellessa ovella \u2013 kutsun huippusalaiseen organisaatioon, XCOMiin. Tukikohta on vapaata aluetta ja sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n paljon sivuhahmoja, joiden kanssa turista. Yleisfiilis on kuin Shepardin komentamalla Normandylla. Itse asiassa peli k\u00e4ytt\u00e4ytyy eritt\u00e4in paljon kuin Mass Effectit<\/i>, toiminnan hidastavan k\u00e4skyrullan ja dialogiaruudun my\u00f6t\u00e4. Mit\u00e4\u00e4n moraalivalintoja ei kannata odotella, nimitt\u00e4in kaikki dialogivaihtoehdot johtavat niin sanotusti Roomaan. Tukikohdassa edestakaisin juoksentelu sivuteht\u00e4vien parissa on puuduttavan tyls\u00e4\u00e4, eik\u00e4 siit\u00e4 oikeastaan hy\u00f6dy mitenk\u00e4\u00e4n. Sivuteht\u00e4v\u00e4n suorittamalla maailman \u2013 eli Amerikan \u2013 kartalle aukeaa lis\u00e4teht\u00e4vi\u00e4, joihin omia k\u00e4skytett\u00e4vi\u00e4 voi l\u00e4hett\u00e4\u00e4. Oman teht\u00e4v\u00e4n j\u00e4lkeen saa mahdollisesti jotain pient\u00e4, kuten uuden aseen, varusterepun tai agentin k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4ksi. <\/p>\n

<\/p>\n

Teht\u00e4vi\u00e4 pelist\u00e4 l\u00f6ytyy kolmenlaisia: on edell\u00e4 mainittuja teht\u00e4vi\u00e4, joihin l\u00e4hetet\u00e4\u00e4n jouten olevia agentteja; l\u00f6ytyy v\u00e4h\u00e4p\u00e4t\u00f6isempi\u00e4 teht\u00e4vi\u00e4, kuten ydinsodan est\u00e4minen; sek\u00e4 p\u00e4\u00e4teht\u00e4vi\u00e4, jotka kuljettavat pelin juonta eteenp\u00e4in. Pienemm\u00e4n prioriteetin teht\u00e4v\u00e4t kest\u00e4v\u00e4t kymmenest\u00e4 minuutista puoleen tuntiin, ja p\u00e4\u00e4teht\u00e4viin kannattaa varata tunnista puoleentoista tuntia aikaa. Teht\u00e4v\u00e4t itsess\u00e4\u00e4n ovat l\u00e4hes kaikki samasta muotista veistettyj\u00e4. Etene, astu suojista rakennetulle areenalle, taistele, puhu radiopuhelimeen ja k\u00e4vele hitaasti, ja toinen s\u00e4keist\u00f6 sama kuin ensimm\u00e4inen. T\u00e4st\u00e4 muotista poiketaan eritt\u00e4in harvoin, ja pidempien p\u00e4\u00e4teht\u00e4vien kohdalla t\u00e4m\u00e4 alkaa todella puuduttaa. Isona plussana mainittakoon, ett\u00e4 taisteleminen on pelin parasta antia. R\u00e4iskint\u00e4pohjastaan huolimatta taktikointi on suotavaa ja paikoitellen jopa edellytys, kun vastaan astelee kuritusta kest\u00e4v\u00e4 j\u00e4rk\u00e4lem\u00e4inen Muton tai kolmijalkainen tuhokone Sectopod. <\/p>\n

Helvetin valtatiell\u00e4<\/span><\/p>\n

Teko\u00e4lykaverit aiheuttavat pahemman kerran harmaita hiuksia. Oman tiimin jantterit osaavat hakeutua omatoimisesti suojaan, k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t kykyj\u00e4\u00e4n ja ovat hy\u00f6dyksi. T\u00e4m\u00e4 ik\u00e4v\u00e4 kyll\u00e4 tapahtuu silloin, kun kuu ja t\u00e4hdet ovat linjassa. Suurimman osan ajasta n\u00e4it\u00e4 arjen sankareita saa komentaa jatkuvasti, etteiv\u00e4t urpot onnistu niist\u00e4m\u00e4\u00e4n itselt\u00e4\u00e4n henke\u00e4 pois. Taisteluissa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n XCOM: Enemy Unknownista<\/i> tuttua suojaus ja koukkaus -tekniikkaa, ja peli ilmoittaa kohteliaasti paljonko oma tussari tekee l\u00e4m\u00e4\u00e4 prosentteina, riippuen siit\u00e4 onko vihollinen suojassa, n\u00e4kyvill\u00e4 vai koukkauksen uhrina. Ik\u00e4v\u00e4 kyll\u00e4 se ei viitsi kertoa paljonko aseet kaiken kaikkiaan tekev\u00e4t vahinkoa. Peli ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n ilmoita miksi plasmakiv\u00e4\u00e4ri on tehokkaampi kuin tuttu turvallinen M14 – se nyt vain on perustietoa, ett\u00e4 n\u00e4in on. Muu informaatio, kuten kykyjen cooldownit ja muu oikeasti hy\u00f6dyllinen statistiikka puuttuu niin taistelusta kuin varustelutilasta. On hankalaa rakentaa toimivaa tiimi\u00e4, kun varustepuolella menn\u00e4\u00e4n ”jos et veikkaa niin et voi voittaa” -mentaliteetilla.<\/p>\n

<\/a> <\/a><\/p>\n

Ennen kuin p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n pelastamaan maailmaa muukalaisinvaasiolta, oma kolmen miehen tiimi kootaan alati kasvavasta agenttikokoelmasta. Tukijoukkoja l\u00f6ytyy nelj\u00e4st\u00e4 hahmoluokasta, joista kaikilla on omat etunsa, kykyns\u00e4 ja aseensa. Hahmoja p\u00e4\u00e4see nime\u00e4m\u00e4\u00e4n uudestaan ja muuttelemaan pieni\u00e4 yksityiskohtia, kuten p\u00e4rst\u00e4v\u00e4rkki\u00e4 sek\u00e4 haalareiden v\u00e4rej\u00e4. Vaihtoehtoja on niukasti, mutta haitanneeko tuo, kun mukana juoksee vain kaksi veijaria. Persoonaa kavereilta l\u00f6ytyy v\u00e4hemm\u00e4n kuin Arnold Schwarzenegger<\/b> -soundboardilta, eik\u00e4 heppujen hyvinvoinnin takaamisen per\u00e4\u00e4n vaikuta kuin uuden \u00e4ij\u00e4n kouluttamisen rasitus ja 50 pisteen arvoinen achievement. Tukikohta on t\u00e4ynn\u00e4 hahmoja, jotka olisi voitu valjastaa parempaan k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n my\u00f6s kent\u00e4ll\u00e4, ja vasta n\u00e4iden potkaistua tyhj\u00e4\u00e4, olisi voitu k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 persoonattomia t\u00e4ydennysmiehi\u00e4. Nyt tukikohdan sivuhahmoihin ei synny miehist\u00e4 sidett\u00e4 taistelukent\u00e4ll\u00e4 ja t\u00e4ydennysmiehet ovat valkoisia lakanoita.<\/p>\n

Location, location, location<\/span><\/p>\n

Kent\u00e4t toistavan itse\u00e4\u00e4n, niin Amerikan maaper\u00e4ll\u00e4, kuin muukalaisten terraformoidulla alueillakin. Suojaksi kelpaavia esteit\u00e4 on ripoteltu kuin Gladiaattoreiden<\/i> esteradalla, ja n\u00e4m\u00e4 est\u00e4v\u00e4t kameran liikkumisen kun kykyj\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4\u00e4. Kuka ajatteli, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 olisi hyv\u00e4 idea? \u00c4\u00e4net ja \u00e4\u00e4nin\u00e4yttely ovat tarpeeksi laadukkaita, ja taisteluiden aikana teko\u00e4ly osaa fiksusti raportoida mit\u00e4 tapahtuu, jolloin saa paremman kuvan taistelun tapahtumista. Kehuista huolimatta, esirender\u00f6idyiss\u00e4 kohtauksissa \u00e4\u00e4nenvoimakkuus heittelee miten sattuu, ja pahimmassa tapauksessa keskustelu saattaa peitty\u00e4 vieress\u00e4 p\u00f6rr\u00e4\u00e4v\u00e4n laitteen huminan alle. Ker\u00e4ilt\u00e4v\u00e4t \u00e4\u00e4ninauhatkin pahimmassa tapauksessa j\u00e4\u00e4v\u00e4t kuulematta, kun samaan aikaan joku talip\u00e4\u00e4 tukikohdasta p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 soittaa ja kertoa el\u00e4m\u00e4kertaansa.<\/p>\n

<\/a> <\/a> <\/a><\/p>\n

Bureaun perusidea on toimiva, ja sen tarina pit\u00e4\u00e4 mukavasti otteessaan koko 12-tuntisen kampanjan ajan. Taistelut kaikessa puuduttavuudessaan jaksavat silti haastaa pelaajaa heitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 erilaisia vihollisyhdistelmi\u00e4 ja tarjoamalla tasaisesti uusia kykyj\u00e4, jotka tuovat variaatioita muuten samanlaiseen etenemiseen. Uudelleenpeluuarvoa pelist\u00e4 ei saa irti kirveell\u00e4k\u00e4\u00e4n moninpelin loistaessa poissaolollaan ja tasokaton osuessa jo ennen maaliviivaa. Ongelmista huolimatta peli viihdytti niin kauan kun sit\u00e4 kesti, eik\u00e4 lopputekstien rullatessa ollut tunnetta, ett\u00e4 pelin pariin pit\u00e4isi palata keskener\u00e4isten teht\u00e4vien takia. Viihdytt\u00e4v\u00e4 kompakti paketti, ei enemp\u00e4\u00e4 eik\u00e4 v\u00e4hemp\u00e4\u00e4.<\/p>\n