Blitz: The League (X360)

Kirjoittanut: Livegamers

13.03.2007

Kauden viimeiset sekunnit tuntuvat ikuisuudelta. Joukkue on häviämässä ottelua ja tippumassa alempaan divisioonaan. Häviön jälkeen omistaja päättää sijoittaa ensi kaudeksi ison tukun tuohta uuteen projektiin, varmistaen näin nousun takaisin lajin huipulle. Pelaajan tehtäväksi jää selvittää tiensä divisioonasta mestaruustasolle.
Kun urheilupeliin istutetaan juoni, mennään yleensä metsään. Tällä kertaa idea tuntuu aluksi typerältä ja juoni säälittävältä. Tilanne paranee kuitenkin kauden edetessä, kun oppii pelin niksit. Yhteisöllisyys kasvaa hetki hetkeltä ja oman joukkueen mestaruutta ei lopulta voi estää. Jokainen ottelu on arvokas ja pelaajat oppii tunnistamaan ominaisuuksiltaan ulkoa.

Lähestyminen lajiin poikkeaa hyvästä mausta ja fair play -hengestä. Tarinaa johdatellaan eteenpäin videopätkillä, joissa tapahtuu epärehellisiä asioita. Joukkueen omistajasta paljastuu hiljalleen lisää ikäviä faktoja. Nyt ei pelata vain amerikkalaista jalkapalloa, vaan mukana on rikollisuutta, politiikkaa, jengitaisteluita ja muuta mukavaa.

Ensin mursin käden, sitten jalan ja lopulta potkaisin

Kentän tapahtumat ovat vain pieni osa lajin hohdokkuutta. Pelimekaniikka on yksinkertaistettu ja helposti omaksuttava myös aloittelijalle. Aluksi kerrataan lajin perussäännöt ja pelin kontrollit. Arcademaisuus tarjoaa hetkessä opittavan kokonaisuuden. Vaihtoehtoisia näppäinyhdistelmiä tai erikoisia kikkoja ei tunneta. Palloa pyritään toimittamaan hyökkäyksen aikana eteenpäin, puolustuksessa taas pysäytetään vastustaja mahdollisimman nopeasti, ja jos saadaan parit luut murrettua niin aina parempi.

Electronic Artsin kilpaileva Madden-pelisarja vaikuttaa syvälliseltä simulaatiolta tähän verrattuna. Yksinkertainen hallittavuus on mukava asia, sillä nyt voi keskittyä olennaiseen. Ylimääräinen säätäminen rajoittuu lähinnä taktiikoiden miettimiseen, ne on hoidettavissa nopeasti pois ja tekoäly auttaa pelaajaa jatkuvasti ratkaisuillaan. Pelaaminen on yksinkertaisuudessaan viihdyttävää, muttei haasteellista.

Haasteita tuo peliä varten kehitetty palkkiojärjestelmä. Taitavista pallonriistoista, kovista taklauksista ja ansaituista pisteistä saa lisää bonusta. Mittarin sisällön voi päästää valloilleen vasemmalla liipaisimella, jolla saadaan pelin tapahtumat hidastumaan hetkeksi. Näin pelaaja voi tehdä komeat harhautukset juosten kohti vastustajan päätyä, tai hypätä epäluonnollisen loikan tavoittaen juuri karkuun pääsevän vauhti-ihmeen.

Ensimmäisellä kerralla suurelta vitsiltä vaikuttava palkkiojärjestelmä on sittenkin ehkä paras ominaisuus. Vaikka järjestelmän ansiosta katoavat rippeetkin jo ennestään niukasta realismista, se kuvaa kuitenkin hienosti miten huippu-urheilija puristaa itsestään kymmeneksi sekunniksi kaiken mahdollisen irti.

Karhutappelu ja silikonivartalo

Mekaanisesti toimivat ottelut eivät hemmottele muita aisteja aivan toivotulla tavalla. Ulkoasu on tasapainoinen, mutta peliareenat näyttävät yleisön ohella pahasti vanhentuneilta. Pelaajat ovat paunan verran paremman oloisia, mutta karskien pelureiden liikkuminen näyttää tahmealta. Toislaatuisuus on peitetty taitavasti sumentamalla epätarkkoja yksityiskohtia, näin kaikki kiiltävät pinnat nousevat paremmin esiin sumeasta taustasta.

Ottelut ovat tapahtumina sopivan show-henkisiä. Joukkueen kovat jätkät uhoavat toisilleen vähän väliä ja niukkapukeiset tanssitytöt peittävät ruudun taukojen aikana. Esikuvansa NFL:n tavoin myös musiikki on olennaisessa osassa. Mukaan mahtuneet kappaleet painottuvat moderniin rap-musiikkiin, ne ovat kuitenkin yllättävän onnistuneita ja pitävät tunnelman korkealla yleisön huutojen ohella.

Kun Electronic Artsilla on yksinoikeus NFL-liigan lisensseihin, on Midway joutunut tyytymään keksittyihin joukkueisiin. Jenkkifutiksen suurimmat ihailijat pettyvät, kun eivät pääse pistejahtiin lempijoukkueellaan. Toisaalta keksitty sarja on lajia vähemmän tuntevalle aivan yhtä hyvä vaihtoehto, varsinkin kun uran alussa tulee rakennettua oma joukkue aivan pohjalta asti. Jokainen joukkue on personoitu ja pelaajalle esitellään ennen ottelua vastustajan tärkein pelaaja ominaisuuksineen.

Jos toimiva urapelitila ei kiinnosta, voi kokeilla myös muita mukana olevia pelimuotoja. Yksittäiset ottelut eivät ole erityisen koukuttavia, sen sijaan Liven välityksellä käytävät ottelut tarjoavat mukavaa viihdettä. Valitettavasti tekoälyä vaivaava huijaaminen korostuu verkossa pelatessa. Tekoäly päättää milloin pelaaja onnistuu ja milloin taas ei. Ominaisuus on ärsyttävä, sillä joskus hyvistäkin asemista on mahdoton päästä etenemään.

Ei lapsille, ei urheilua

Midwayn uusin urheilupommi onnistuu yllättämään positiivisesti. Varoitukseksi on sanottava, että peli ei sisältönsä takia sovi aivan perheen nuorimmille. Pelissä kannustetaan murtamaan vastustajan luita, lyömään laittomasti vetoa, tappelemaan aina paikan tullen ja ihastelemaan vähäpukeisia naisia. Varsinkin jälkimmäisiä on tarjolla marketin lihastiskin mitalla.

Vaikka väkivalta ei suoranaisesti kuulu amerikkalaiseen jalkapalloon, on se silti osa lajin pimeää puolta. Kuitenkin vastustajan tahallinen vahingoittaminen on vaikeasti ymmärrettävää, vaikka kyse onkin viihteestä. Kun romuluinen puolustaja onnistuu murtamaan hyökkääjältä kasan kylkiluita niskanikaman lisäksi, palkitsee peli suorituksen fanfaareilla. Urheilua? Ei, mutta erilaista viihdettä varttuneille.