Child of Light

Kirjoittanut: Livegamers

26.05.2014

Ubisoftin kehittämä UbiArt Framework -grafiikkamoottori on saanut paljon kiitosta Rayman: Origins– ja Rayman: Legends -pelien ansiosta. Kyseisen grafiikkamoottorin pohjimmainen tarkoitus on tarjota taiteilijoille vapaus keskittyä pelin visuaalisen ilmeen luomiseen huolehtimatta liikaa sen varsinaisesta teknisestä toteutuksesta. Ubisoft Montreal -studion kehittämän Child of Light -pelin kohdalla tämä tarkoittaa upeaa vesivärimaalausmaista pelimaailmaa, jonka tummasävyinen toteutus saa mielen kuin mielen alakuloiseksi. Kaunis ulkokuori ei kuitenkaan yksissään takaa menestystä, joten on aika selvittää pystyykö tämä sivusta kuvattu, kevyttä roolipelitoimintaa sisältämä valon lapsi tarjoamaan myös laadukasta sisältöä kauneutensa tueksi.

Olipa kerran nuori tyttö…

Child of Light kertoo nuoren punahiuksisen tytön – Auroran – satumaisen tarinan. Mistään mieltä nostattavasta tarusta ei kuitenkaan ole kyse, vaan pelin tapahtumat saavat alkunsa tragediasta, jossa tämä itävaltalaisen herttuan tytär kohtaa kalman kylmän kosketuksen. Tuonpuoleisessa eivät kuitenkaan odota taivaan portit, vaan mystinen Lemurian kuningaskunta – maailma jossa eläimet puhuvat ja taikuus on osa jokapäiväistä arkea. Uusi surrealistinen elinympäristö ei kuitenkaan isäänsä kaipaavaa Auroraa miellytä, vaan kotiin on päästävä keinolla millä hyvänsä. Hyvin nopeasti nuorelle tytölle selviääkin, että ainoa keino palata takaisin surevan isän luokse on kukistaa Lemuriaa hallitseva ilkeä pimeyden kuningatar ja palauttaa aurinko, kuu ja tähdet oikeille paikoilleen. Vaativalta kuulostava tehtävä ei tietystikään Auroraa hätkäytä, vaan tyttö tarttuu heti tuumasta toimeen ja lähtee etsimään Umbra-nimistä kuningatarta. Vaativalta kuulostavaa tehtävää ei tarvitse kuitenkaan ihan yksin lähteä suorittamaan, vaan noin kymmentuntisen matkan varrella Auroran mukaan tarttuu monenmoisia auttajia – oleellisimpana mainittakoon Igniculus-niminen tulikärpänen, joka on Auroran apuna ja tukena seikkailun ensimetreiltä asti. Igniculuksen olemassaolo mahdollistaa myös tarinan pelaamisen kaverin avustuksella – tosin kyseisen valopallon rooli on pelissä sen verran yksinkertainen, että sen ohjaus ei välttämättä jaksa viihdyttää ketään kauaa. Child of Lightin tarina on kaiken kaikkiaan hyvin suoraviivainen ja yllätyksetön – ei varsinaisesti huono, mutta ehdottomasti pelin heikoin osa-alue.

Synkän seikkailun aikana tulee vastaan tietysti myös monenlaisia vihollisia, ja vaikka suurimman osan vastuksista voikin halutessaan ohittaa Igniculuksen häikäisy-kykyä käyttäen, niin täysin pasifistista kokemusta Child of Light ei kuitenkaan tarjoa. Peli sisältää muun muassa useita pakollisia pomotaisteluita, joita ei vain yksinkertaisesti ole mahdollista läpäistä ilman pienemmistä taisteluista ansaittuja kokemuspisteitä. Varsinaiset yhteenotot on puolestaan toteutettu vuoropohjaisena toimintana, jossa hyökkäysvuoron latautumisnopeus on hahmo- ja viholliskohtaista – tietyt viholliset voivat siis ehtiä tekemään parikin hyökkäystä samassa ajassa kun pelaaja tekee vain yhden. Hyökkäysvuoron latautumisnopeuttakin tärkeämmäksi ominaisuudeksi muodostuu kuitenkin varsinaisten hyökkäysten suoritusnopeus, joka vaihtelee loitsusta ja/tai iskusta riippuen aina todella hitaasta todella nopeaan. Vastapuolen hyökkäys on myös mahdollista estää, jos oma – samaan aikaan suorituksessa oleva – hyökkäys valmistuu nopeammin ja on kohdistettuna sellaiseen viholliseen, jonka suoritus on vielä kesken. Onnistunut keskeytys heittää uhrin myös vuorojonon hännille, joten oikeanlaisen hyökkäyksen valitseminen ja vuorojonon taktinen tulkitseminen on voiton kannalta erittäin tärkeää. Tästä syystä taisteluiden tärkeimmäksi tietolähteeksi muodostuukin kuvaruudun alareunassa oleva latauspalkki, joka näyttää kunkin hahmon hyökkäysvuoron latautumisvauhdin reaaliajassa.

Interaktiivinen taidenäyttely

Child of Lightin taistelujärjestelmä saattaa aluksi tuntua hieman sekavalta ja vaikeasti seurattavalta, varsinkin kun pelaajan tulee seurata samanaikaisesti kolmen vihollisen ja kahden oman hahmon hyökkäysvuorojen edistymistä, päätellä kuka on suurin uhka ja keneen seuraava hyökkäys tulisi kohdistaa. Kaiken tämän lisäksi ohjauksessa on vielä Igniculuskin, jonka häikäisy-kyvyn avulla pelaaja pystyy hidastamaan vihollishahmon hyökkäysvuoron latautumista. Parin tunnin pelailun jälkeen taistelumekanismi alkaa kuitenkin iskostumaan pelaajan selkärankaan ja taistelut alkavat sujua rutiinilla. Tästä muodostuukin yksi pelin kompastuskivistä: taistelut alkavat nopeasti toistamaan itseään. Child of Light sisältää kyllä kattavan hahmokaartin monipuolisilla kyvyillä ja päivitysmahdollisuuksilla, mutta pelin alhaisen vaikeustason takia pelaajan ei tarvitse välttämättä hyödyntää tai edes täysin ymmärtää kaikkia taistelumekaniikan hienouksia. Omalla kohdallani jouduinkin hyödyntämään koko hahmokaartiani vasta pelin viimemetreillä – mikään ei tietysti estä pelaajaa käyttämästä hahmoja monipuolisemmin, mutta mitään varsinaista tarvetta sille ei myöskään ole. Tämän pelin kohdalla suosittelenkin siis aloittamaan kampanjan heti korkeimmalla vaikeusasteella, jotta taistelujärjestelmästä pääsisi oikeuksiinsa.

Child of Light on myös visuaalisesti yksi kauneimmista teoksista mitä olen ”peliurallani” pelannut. Lemurian tummasävyisessä vesivärimaalausmaisessa maailmassa jokainen hetki on visuaalista namuttelua ja jokainen maisema seinälle ripustettavan taideteoksen veroinen. Viimeisen silauksen upeaan toteutukseen tuo uskomattoman tunnelmallinen ääniraita, jonka rauhalliset ja melankoliset piano-pimputukset nostavat helposti tunteet pintaan. Varsinainen ääninäyttely on puolestaan minimissä, eikä pelin aikana kuulla kuin muutamaan otteeseen kertojan ääni – kaikki muut dialogit ovat tekstipohjaista runoilua.

Child of Light on kaunis ja erittäin tunnelmallinen teos, jonka tarinankerronta ei ikävä kyllä yllä ihan samalle tasolle kuin sen audiovisuaalinen toteutus. Kauniin ulkokuoren lisäksi peli sisältää yllättävän syvän taistelujärjestelmän, jonka todellinen potentiaali jää kuitenkin helposti huomaamatta alhaisen vaikeustason takia.

Child of Light on ladattavissa 15 € -hintaan Microsoftin ja Sonyn vanhoille, kuin myös uusille konsoleille. Pelistä löytyy myös PC- ja WiiU-versio.