Guardians of Middle-earth (Xbox Live Arcade)

Kirjoittanut: Livegamers

20.12.2012

Keski-Maan vyöry konsoleille ei osoita laantumisen merkkejä. Tuotteiden välillä ei ehdi olla montaakaan viikkoa, kun käsi jälleen ojentuu fantasiadiggareiden lompakolle. Tällä kertaa satu sormuksista kerrotaan MOBAna (multiplayer online battle arena) eli moninpelaajataisteluareenastrategianaksuna. Odotetusti pelistä löytyy Gandalfit ja muut liehuparrat, mutta pelkästään tutut satuhahmot eivät riitä strategiapeliksi, pitäisi olla myös sitä strategiaa. Kaikilla on kokemuksia lisenssipelipettymyksistä, ja se saa tässäkin tapauksessa lähestymään Guardians of Middle-earthia varovaisesti. Laadukas MOBA Xboxille kuulostaa hyvältä, ja genren rakastajat ovat tätä jo varmasti odotelleetkin. Kuinka lujasti kääpiön vasara jyrähtää maahan, kun se reaaliaikaisesti siihen naksutellaan?

Voittaja kirjoittaa historian

Ei juonta, vain yksi videoklippi, vain kaksi karttaa. Pienellä on pärjätty ennenkin, mutta silloin pitää tekniikan olla hallussa. Guardian keskittyykin vain tekniikkaan ja on puristanut pelistä kaiken turhan ulos. Tarkoitus on käydä viisi vastaan viisi taisteluita. Yksi erä ja vain voitto kelpaa. Taisteluissa on kolme pääelementtiä, joiden myötä kuninkuus ratkeaa: tornit, sotilaat ja vartijat. Symmetristen taistelukenttien toisessa päässä ovat vastustajan tornit. Korkeimmalle niistä kohoaa päätorni, jonka kaatuessa peli on voitettu. Toki pelin voi voittaa myös pisteillä, mutta kuten nyrkkeilyssä, vain tyrmäysvoitto takaa tyytyväisyyden. Ennen päätornille pääsemistä on kaadettava tukku pienempiä puolustustorneja, jotka ammuskelevat takaisin kirpakoilla tulipalloilla. Tässä kohtaa astuvat tykinruokana toimivat sotilaat näyttämölle. Ne vievät puolustustornien huomion niin, että vartijat, pelaajien ohjaamat hahmot, pääsevät nikkaroimaan omiaan. Ilman sotilaita vartijat ovat tornien armoilla voimattomia. Se, joka suojelee omia sotilaitaan ja vartijoitaan onnistuneesti, kaataa lopulta vastustajansa. Vaikka omia torneja voi kehitellä paremmiksi ja saada isojakin jyriä jalkaväen tueksi, on suurin paino kuitenkin vartijoiden välisillä taisteluilla. Joka kerta kun vartija kuolee, uudelleensyntyminen kestää kauemmin, mikä vuorostaan antaa vastustajalle siksi aikaa merkittävän yliotteen. Tästä johtuen ryntäily ja hosuminen kostautuu koko omille joukoille. Voittoon tarvitaan joukkuepeliä.

Advanced Role & Playing

Vaikka taistelukenttä ja säännöt ovat simppelit, on pelattavissa päähahmoissa kuitenkin tilanne toinen. Valittavissa on tuttuja sankareita kirjan sivuilta, mutta nimet ja kuvat eivät juurikaan vaikuta pelikokemukseen, vaan salainen ainesosa on hahmojen muokattavuus ja kyvyt. On viisi hahmoluokkaa: iskijät, puolustajat, vahvistukset, sotilaat ja taktikot. Kullakin hahmoluokalla on omat kyvyt ja heikkoudet, mitkä tuovat taistelukentälle jotain mukanaan. Esimerkiksi iskijän hommia tekevä Legolas voi ampua jousellaan kaukaa ja livahtaa sukkelasti karkuun, mutta jäädessään soturin kanssa silmätysten hän on todella heikoilla. Hahmoluokilla on vaihteleva määrä esimerkiksi osumapisteitä, mutta tärkein erottava tekijä ovat taidot, jotka vaihtelevat myös yksilöstä toiseen. Jokaisella on neljä taitoa, joilla kääntää taistelun kulkua. Käytön jälkeen taidon pitää antaa jäähtyä joitakin kymmeniä sekunteja. Taitojen ketjuttaminen ja käyttö ristiin joukkuekavereiden kesken on oleellinen osa voittamista. Yksi parantaa, yksi virittää ansoja, kaksi taistelee sotilaiden kanssa eturintamassa ja viimeinen nilkuttaa karkuun. Jos joukkue kommunikoi ja tuntee omien hahmojensa pelityylit, se on vahvoilla. Kaikenlainen sooloilu on lyhytikäistä ja vieläpä tylsää. Taidot määräytyvät valitun hahmon mukaan, mutta erilaisia bonuksia on otettavissa käyttöön. Taistelun myötä hahmot saavat kokemusta ja osumapisteet sekä taidot paranevat. Lisäksi on valittavissa myös juomia, reliikkejä sekä jalokiviä, joilla voi vahvistaa oman hahmon pärjäämistä.

Taikajuomista löytyy niin perinteikkäitä parantavia ja nopeutta lisääviä juomia kuin hiukan hintavampia väliaikaista näkymättömyyttä aiheuttavia myrkkyjä. Juomia saa enimmillään mukaansa vain neljä ja ne maksavat rahaa, joten niiden käytölle pitää olla todella hyvä syy. Sama koskee reliikkejä ja jalokiviä. Reliikit ovat taikaesineitä, joilla voidaan parantaa hahmon iskunkestävyyttä ja taitojen vahvuutta. Samaa tekevät jalokivet, ja niitä voi yhdistellä reliikkien kanssa. Koska näistä tulevat buustit astuvat voimaan sitä mukaa, kun hahmo nousee taistelussa tasoja, on niiden järjestyksellä iso rooli siinä, miten hahmoa tulisi pelata. Nämä muutamat muuttujat tekevät hahmojen kanssa näpertelystä melkoisen mielenkiintoista. Oikeat releet oikealla hahmolla ovat avain menestykseen.

Tuli ja liike

Taistelut käydään melkoisessa värien myllerryksessä. Taikavarpujen efektit on suunniteltu tuomaan ison skaalan tunnelmaa, mutta ne tuntuvat välillä häiritsevän tilanteen seuraamista. Pääosin on kuitenkin onnistuttu tuomaan hahmojen kannalta olennainen informaatio esiin niin, ettei yllätyksiä pääse syntymään. Kukaan ei kuole sen takia, ettei nähnyt mitä energiamittarille tapahtuu. Äänimaailma on laadukas. Hyvät musiikit ja hahmojen repliikit kuulostavat tutuilta. Taisteluareenoita on tällä hetkellä kaksi, kolmikaistainen ja yksikaistainen. Tämä saattaa olla hiukan puuduttavaa silmille, mutta ainakin yksi grafiikkapäivitys on jo tullut. Areena sai niin sanotusti uudet vaatteet. Tällä ei ole pelillistä merkitystä, mutta huomaavaista pelaajia kohtaan se on. Jos reaaliaikanaksuttelut eivät ole se mieluisin laji, voi Guardianskin tuntua hiukan nihkeältä. Lajityypin rakastajat ovat kuitenkin varmasti kotonaan. Uskon, että peliin löytyy vakituinen pelaajakunta ja kausikortit menevät kaupaksi. Hintaa Guardians of Middle-earthilla on 1200 Microsoft-pistettä. Tekijät ovat onnistuneet tuomaan MOBA-genren Xboxille, siitä pisteet kotiin.