Halo Wars

Kirjoittanut: Livegamers

25.02.2009

H-A-L-O – Kun pelin nimi alkaa näillä neljällä kirjaimella ei ennakkohehkutuksesta tarvitse huolehtia. Oli pelisarjasta mitä mieltä tahansa niin sen valtaisaa suosiota ei ole kieltäminen. Trilogian päätöksessä 2007 oli heti päivänselvää, että jatkoa tulisi seuraamaan. Ei väliä että suosikki Spartalaisemme edesottamukset näyttävät olevan tältä haavaa ohi. Kolmen pelin ja niiden inspiroiman kirjasarjan (nyt jo kuusi nidettä!) haloversumi tarjoaa mitä parhaimman lähtöalustan sivujuonille. Uusi Halo Wars ja Ensemble Studios kääntääkin Halo-maailman historian sivuja kunnolla taaksepäin. Rengasmaailmoista ei ole vielä tietoakaan, mutta lähtötilanne on tuttua tutumpi. Taistelu eloonjäämisestä Covenantia vastaan raivoaa täydellä hurmeella. Sano hyvästit ensimmäisen persoonan räiskinnälle. Halo Wars on täyttä sotaa – reaaliaikastrategiana – pelikonsolilla.
Hyppy puolituntemattomaan

Ennakkosilmäysten perusteella Halo Wars aiheutti runsaasti epäilyksiä. Menestysnimekkeellä rahastamiseen tulee mieleen nopeasti, epäilemättä lähes mikä tahansa myy hyvin kun siihen iskee Halon kanteen. Sitten soppaan heitetään karvaita chilipippureita kuten ”esiosa”, kokonaan uusi kehittäjä ja reaaliaikastrategia konsoliohjaimella niin johan rupeaa ohimossa sykkimään. On selvää että reaaliaikastrategia, eli RTS, ei ole konsoleilla ollut koskaan parhaimmillaan. Suurten joukkojen ja resurssien hallinnointi, ilman hiiren ja näppäimistön näppäryyttä, ei ole maistunut kovinkaan makoiselta.

Helpotuksesta sai tällä kertaa huokaista. PC-puolella Age of Empires –pelisarjasta tuttu Ensemble Studios on onnistunur Halo Warsissa yli odotusteni. Aikaisemmista yrittäjistä on opittu tärkeä oppi. Halo Wars ole vain yritys siirtää PC:llä toiminutta konseptia suoraan konsolialustalle. Halo Wars on alusta lähtien suunnittelu konsoliohjaimen ehdoilla ja ilmestyy yksinoikeudella Microsoftin konsolille.

Ohjauksen omaksuu helposti lyhyen tutoriaalin jälkeen ja joukkojen ohjastamisesta tulee nopeasti luontevaa. Vaikka ohjainpadillä ei valtavan monimutkaisia manöövereitä olekaan mahdollista suorittaa, pelissä riittää strategisia elementtejä monipuolisten taistelujoukkojen ja teknologia-arsenaalin ansioista. Yhdellä vasemman olkanapin painalluksella pelaaja voi valita kaikki kartan yksiköt, oikealla napilla puolestaan kaikki ruudulla näkyvät. A-nappia voi käyttää helposti maalaamaan ja ottamaan tietyt tarvitsemansa yksiköt ja liipaisimella valituista voi antaa yksikkökohtaisia käskyjä. Ristiohjain tarjoaa päälle pikahyppyjä eri puolilla karttaa sijaitseviin joukkoihin, joten kontrolli ei pääse pettämään. PC:n ohjaukseen tottuneelle hyppäys ei tietenkään ole helppo, mutta konsolipelaajille ja etenkin RTS-noviiseille Ensemblen yksinkertainen ja toimiva viritelmä antaa oivan lähtöasetelman Halon sotavoimien koitoksiin.

Se on sota nyt

Halo Warsin valokeila osuu tapahtumiin parikymmentä vuotta ennen Halon löytämistä. Ihmiskunta on saavuttanut ensimmäisen, joskin kalliin, voittonsa avaruudessa. Planeetta Harvestin pinnalla taistelut eivät ota ratketakseen. United Nations Space Command lähettää taktisen maihinnousu- ja pintaoperaatioaluksen Spirit of Firen ottamaan komennon ja nujertamaan Covenantin vastarinta. Ohessa pelaajan pitäisi ottaa selvää siitä, mikä planeetan sisuksissa muukalaispeijooneita niin kiinnostaa. Juoni on taattua Haloa, joten kilpajuoksu muinaisten Forerunnerien reliikkien perässä pitää vauhtia päällä. Tulvaankin saa taas varautua kun Flood-parasiitit pistävät kapuloita tai oikeammin lonkeroita rattaiden väliin.

Valitettavasti yksinpeli ei pidä sisällään kuin ihmisten kampanjan. Covenantilla pääsee pelaamaan moninpelipuolella, mutta Flood ei ole lainkaan mahtunut mukaan pelattavien listoille. Yksinpeli ei ole näin ollen pituudella pilattu. Juoni sen sijaan vetää yllättävän kovaa mukaansa. Tunnelmaa nostavat korkealle komeat välivideot. Tehtävien väleissä näyttävät pätkät kuljettavat pelaajaa eteenpäin hulppealla vauhdilla ja välillä kunnon ylilyövällä machotyylillä.

Vetovastuun machoilusta ottaa yksinpelikampanjassa kersantti John Forge, jonka saappaat maajoukkojen komentajana pelaaja täyttää. Suurimman osan ajan pelistä Forge myös pyyhältää sankariyksikkönä mukana toiminnassa. Spirit of Fireltä häntä tukevat kapteeni James Cutter, sarkastinen tekoäly Serina sekä muukalaisteknologian ekspertti professori Ellen Anders. Tehtävät istuvat erinomaisen loogisesti juoneen ja tavoitteetkin pysyvät mielenkiintoisina koko pelin ajan.

Halo Warsin ydinidea ei painotu pelkästään taisteluun. Koska suoraviivainen ohjaus rajoittaa taisteluita, nousee strateginen ulottuvuus teknologian ja joukkojen valinnan suhteen erittäin tärkeäksi osaksi pelaamista. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Oikeat yksiköt sisältävä taistelujoukko voi hyvin ratkaista taistelun jo ennen sen alkamista. Halo Warsin vaikeustaso normaalilla on erittäin anteeksiantavainen, mutta kahdella vaikeammalla tasolla sekä ihmisvastustajia vastaan sokea rakentelu ja ryntäily vihollisen asemiin tietää vain varmaa turpasaunaa. Haastetta hamuavien strategien kannattaakin alusta lähtien siirtyä Heroicille, sillä yksinpelin 7-8 tunnin kampanja on ohi muuten turhan nopeasti.

Kivi-paperi-sakset… avaruudessa

Halo Warsin pelaamisen hermokeskus kartalla on komentokeskus, johon kaikki pelaajan voimavaroihin liittyvä hallinnointi on keskitetty. Resurssit, yksiköt ja rakennukset tulevat lähetyksinä Spirit of Fireltä sen mukaan minkälaiset laitokset pelaaja on lisäsiipinä tukikohtaansa kiinnittänyt. Normipäämajassa on viisi paikkaa lisäsiiville. Käytännössä taistelujoukkoja hallinnoidaan kolmen erilaisen resurssin voimalla. Supply padien avulla vastaanotetaan valuuttaa yksiköiden ostoon, reaktoreilla nostetaan käytettävissä olevan teknologian tasoa ja miesvahvuus määrittää kuinka monta yksikköä voi olla komennossa kerrallaan taistelukentällä. Yksiköitä ja komentokeskusta voi lisäksi päivittää erilaisilla kyvyillä ja paremmalla aseistuksella, kunhan vain teknologiataso on tarpeeksi korkealla ja tutkimuskeskus pystyssä.

Yksiköillä Halo Wars päästää fiilistelemään kunnolla, eikä paperilla matala 40 yksikön katto haittaa menoa laisinkaan. Yksikkövalikoima on lähes täydellinen läpileikkaus haloversumin taistelupukareista. Kaikki tutut ovat mukana aina piskuisista grunteista kaikista massiivisimpiin sotakoneisiin. UNSC ja Covenant ovat onnistuneet haalimaan uusiakin leluja. Tuhoa pääsee kylvämään esimerkiksi liekinheitinjääkäreillä, lentävillä ohjuspatteri-Vultureilla sekä Covenantin lasereita syöksevillä Locusteilla. Yksiköt ovat säilyttäneet hienosti omalaatuisuutensa ja käskyläisten säntäilyä on hauska seurata.

Taistelu tuntuu ennen kaikkea tasapainoiselta ja reilulta. Yksikötkin jotka tuntuivat aluksi tehottomilta saavat pelikokemuksen myötä uusia käyttöulottuvuuksia. Taistelumekaniikka nojaa varsin yksinkertaiseen kivi, paperi ja sakset -pelaamiseen. Yleisesti ottaen ajoneuvot jyräävät jalkaväen, jotka ampuvat taivaalta helposti lentoyksiköt. Lennosto puolestaan pommittaa ajoneuvot päreiksi alta aikayksikön. Syvyyttä lisäävät yksiköiden Y-napilla käytettävät erikoiskyvyt. Pelkkä napin spämmääminen ei kannata. Tarkka ajoitus ja kohteen valinta on elintärkeää. Varsinkin komentajien erikoiskyvyt ovat sen verta tehokkaita, että niiden oikea-aikainen käyttö voi kääntää taistelun suunnan kokonaan ympäri. Jokaisella kuudella komentajalla on omat erikoishyökkäyksensä ja ainutlaatuiset yksikkönsä. Forge voi esimerkiksi tilata Spirit of Fireltä mattopommituksen tai Covenantin Prophet of Regret ylitehokkaan plasmasäteen suoraan kiertoradalta. Monipelissä Covenantilla komentajayksiköt ovat UNSC:stä poiketen myös liikutettavissa taistelutantereella.

Taistelutoverit livessä

Yksinpelikampanjan ja saavutusten keräilyn lisäksi Halo Wars antaa mahdollisuuden ottaa mittaa muista ihmiskomentajista Xbox Liven tai system linkin kautta. Kampanjan voi myös kokonaisuudessaan pelata Livessä. Co-op iskostui jälleen tälle arvostelijalle parhaaksi Halo Warsin anniksi. Kaverin kanssa Covenantin kyykyttäminen on hulppean hauskaa touhua. Mitä vaikeammalle tasolle mennään niin sitä enemmän koordinaatiota ja kommunikaatiota vaaditaan voiton saavuttamiseen. Pelimuodossa rakennuksia ja resursseja komennetaan yhteisvoimin, mutta itse rakentamat yksiköt ovat kunkin pelaajan omassa hallinnassa.

Livematsit käydään enintään kuuden henkilön voimin eli parhaimmillaan siis kolmen henkilön joukkueissa. Kilpailullinen moninpeli ei kuitenkaan osaltaan vakuuttanut täydellisesti. Monet pelaajat jättää kylmäksi ainakin pelityyppien vähyys: mukana on vaivaiset kaksi pelimuotoa. Peruspelissä taistellaan nollatasolta kun taas Deathmatchissä pelaajat aloittavat täydellisellä teknologialla ja runsaalla määrällä resursseja. Tavoitteena molemmissa on tylsästi vain tuhota vihollinen viimeiseen mieheen. Mielikuvituksellisemmille pelimuodoille on selkeästi huutava tarve. Harmittavaa jälleen todeta mutta Halo Wars vaikuttaa hienosta toteutuksestaan huolimatta hieman keskeneräiseltä. On outoa, että esimerkiksi että Battle Royal –tyylistä kaikki vastaan kaikki pelityyppiä ei ole mukana. Aivan kuin osa ominaisuuksista olisi vain jäänyt pois deadlinen yllättäessä liian aikaisin.

Ruudunpäivitys kestää kohtalaisesti suurimmatkin Live-taistelut. Pientä nikottelua oli havaittavissa kun enemmän kuin neljä pelaajaa ottaa yhteen koko armeijallaan samassa paikassa. Lagia ei taas testipeleissä suomalaisten kesken esiintynyt onneksi lainkaan. Muutenkin Halo Wars on kuva- ja äänipuolella esimerkillisen laadukasta jälkeä. Grafiikka on yksityiskohtaista ja värikästä sekä hahmojen animaatio sulavaa. Kameran asetuksiin toivoisi tosin hieman pelivaraa. Pelinäkymä on hieman liian lähellä maankamaraa, joten peli on usein erittäin paljon yläkulmassa olevan minikartan varassa.

Halosta on moneksi

Halo Wars jäi Ensemble Studiosin viimeiseksi peliksi. Viimeisestä tuotoksestaan tekijät voivat kuitenkin olla ylpeitä. Halo Wars näyttää hyvin, että RTS -pelit ovat viimeistään nyt vakiinnuttaneet paikkansa konsoleilla. Halo Wars ei toki ole ensimmäinen hyvä RTS-peli konsolilla, eikä se toki ole täydellinen. Se kuitenkin todistaa, että PC-tyylinen reaaliaikainen joukkojen ja resurssien hallinta voi olla konsoliohjauksella riittävän toimivaa, jotta pelaaminen olisi nautittavaa muillekin kuin genren faneille.

Pelattavuuden ollessa kunnossa Halo Warsin miinukset kertyvät lähinnä sisällön kapeudesta. Yksinpeli on auttamattoman lyhyt. Perfektionisteille keräiltävää toki riittää saavutusten muodossa, mutta jos Liveä ei löydy niin pitää olla kunnon Halo-fani, että hankinta kannattaisi. Kyseessä on kuitenkin yksi konsolien parhaimmista reaaliaikastrategiapeleistä. Epävarmojen kannattaa tsekata Liven kauppapaikalta löytyvä demo.

(Halo-fanien, jotka haluat ruoskia itsensä kunnon odotushekumaan, kannattaa myös lukaista viides novelli Contact Harvest, joka tarinoi mukavasti Halo Warsiin johtaneet tapahtumat.)