Need for Speed: Undercover

Kirjoittanut: Livegamers

09.12.2008

Need For Speed -sarja on tullut jo pitkän matkan. Kaahailunjanoisille on ollut tarjolla Electonic Artsin taidonnäytteitä jo vuodesta 1994. Alun alkujaan ensimmäinen Need for Speed -peli, joka perustui lähinnä saman kehitystiimin aikaisempaan Test Drive -nimiseen autopeliin, lähti hakemaan realistisuutta autopelien maailmaan. Sarjan esikoinen sai yleisesti kohtuullisia arvosanoja, mutta pelisarjaa haluttiin silti muuttaa enemmän arcade-kaahailun suuntaan.
Pelisarjan historia tuntee monenmonituisia variaatioita NFS-peleistä, pääosin ykkösroolia on näytellyt kuitenkin upeilla autoilla rällästely. Soppaa sekoittamassa on ollut varsinkin alkuaikoina poliisi ja hieman myöhemmin mukana on pyörinyt muun muassa kilparatojen sekä kanjonien kuninkuuskisat. Pitkän hirstorian jälkeen on tultu vihdoin tähän.

Need for Speed: Undercover on jo 12 NFS-tittelin alla julkaistu peli. Sarjasta löytyy myös eri variaatioita eri konsoleille, sekä eri nimillä muutamalle eri mantereelle. Uutukaisen lupaillaan palaavan juurilleen ja tuovan takaisin nuo iki-ihanat poliisiystävämme. Näinköhän vanhan idean uudelleen käyttäminen tuottaa vauhtihirmuille halutun tuotoksen?

You are going deep, deep undercover

Pelimaailma sijoittuu nykyaikaiseen kuvitteelliseen Tri-Cityn kaupunkiin. Pelaaja istutetaan poliisin saappaisiin, jonka tehtävänä on lähteä peitetehtäviin ja napata kaupungin katukaaharit ja heidän autoja ryöstelevä jenginsä. Pelaajan on ensin todistettava luotettavuutensa gangstereiden silmissä voittamalla kisoja sekä varastamalla autoja. Myös paikalliset poliisit saavat osansa, jottei juoni paljastu rikollisliigalle.

Juonta kuljetetaan upeilla välivideoilla, joissa näyttelevät täysin oikeat henkilöt. Välivideot eivät pituudellaan pullistele, mutta tasaisin väliajoin ruutuun tupsahtavat videot ovat mielenkiintoisia ja pitävät pelaajan tuolillaan. Poliisin puolesta käskyttäjän roolissa toimii agentti Chase Linh, joka ottaa yhteyttä pelin edetessä aina kun tarve niin vaatii. Ruoska heilahtaa varsin usein, jos tehtävä on vaarassa paljastua. Tällöin on romutettava muutaman rikollisjengiin kuuluvan kaaharin auto ja näin ollen napata heidät varmasti lukkojen taa.

Pelaajan edistymistä kuvataan keikkakuskin eri tasoilla: mitä enemmän voittoja ja onnistuneita rikoksia löytyy, sitä isompi on keikkakuskin taso. Tason noustessa avautuu uusia alueita ja uusia kisoja. Gangstereiden suunnalta tulee isompia ja tärkeämpiä keikkoja hoidettavaksi. Onnistuneista keikoista saa rahatukun ja maineen lisäksi myös parannuksia pelurin autoihin.

Pelin maisemat vaihtuvat nopeasti tiheistä kaupungin valoista ja tiukkoihin kanjonin ympärillä kruisailtaviin etappikisoihin. Pelattavia muotoja löytyy tavallisista kisoista aina ajoitettuihin matkakisoihin saakka. Välillä täytyy varastaa muutama auto ja toisaalla aiheuttaa valtiolle tarpeeksi kuluja.

Hey LG, please Pimp My Ride!

Autoja voi parantaa myös nopeammin, jos keikoista tulevat muutaman prosentin parannukset tuntuvat liian hitaalta. Kaupungista löytyy sekä auto- että tuning-kauppoja. Autokaupoista voi ostaa hienompia pyöriä alleen, jos uramuodosta napatut rekisteriotteet eivät silmää miellytä. Tuning-kaupat tarjoavat nimensä mukaan hieman ekstraa autoon: väriä, maalauksia, vanteita sekä koria voi ehostaa oman mielen mukaan. Tuunaus on hyvin samanlainen aikaisemman ProStreet-version kanssa. Uutukaiseen on paranneltu tuunausta monelta osalta, mutta mitään maata mullistavaa muutosta ei kuitenkaan löydy. Jos ProStreetin tuunaus ei ole tuttu niin kyseessä on siis valikoista valittavat muotit, tarrat, vanteet ja levikkeet. Värien vaihto onnistuu erillisestä väripaletista josta voi mieleisensä värityksen napata.

Muun muassa Carbonista tuttua tuunausta, jota myös Autosculptiksi kutsuttiin, ei parissa uusimmassa versiossa ole enää saatavilla. Tämä on harmi, sillä tuo ominaisuus oli äärimmäisen addiktoiva ja hyvin toteutettu. Nykyisellään auton tyylittely koostuu lähinnä uudesta ulkokuoresta sekä parista hassusta tarrasta. Undercoverissa on selvästi panostettu enemmän auton tehojen muokkaamisen, sillä näiden tehoja pääsee muuntelemaan jopa kolmella eri tyylillä. Pikapaketit luovat autoon nopeasti kaikki mahdolliset osat, joko ajettavuutta tai tehokkuutta parantaen. Peli tarjoaa myös mahdollisuuden säätää esimerkiksi nitrojen tehon joko kiihtyvyyttä tai kestoa ajatellen.

You sure look nice, but…

Undercover heittää pelaajille kruisailtavaksi pelisarjan isoimman avoimen peliympäristön. Kumia voi polttaa katuun noin 130 kilometrin verran. Kaupunki on jaettu neljään osaan ja tarinan edetessä avautuu pikkuhiljaa koko kaupunki käytettäväksi. Kuten mainittu pelimaailma tosiaan on avoin, mutta jää hyvin laihasti tutkituksi sillä peli tarjoaa ristinäppäimen ympärille sijoiteltuna pikanäppäimen sekä kartan josta voi hypätä suoraan valitsemaansa tehtävään tai vaihtoehtoisesti lähimpään kisaan samantien.

Undercoverissa on täysin uusi pelimoottori, jota EA on hehkuttanut useasti. Tämä kuitenkin on edelleen sitä ruudunpäivityshelvettiä, jota myös aiemmissa osissa on löytynyt. Teräväpiirtografiikoilla pelatessa on auttamatta ruudunpäivitys koko ajan jäljessä ja peli-ilo on välillä kiven alla. Yleisilmeeltään uusi NFS on erittäin laadukkaan näköinen, mutta teräväpiirron aiheuttaessa näin paljon ongelmia ei näistä laadukkaista grafiikoista pääse tarpeeksi nauttimaan. Ruudunpäivityksestä pääsee eroon pienentämällä resoluutiota ja kuvan tarkkuutta, mutta tämä tietenkin komeiden grafiikoiden kustannuksella.

Undercoverin tekoäly ei myöskään ole niitä genren parhaimpia, ei lähellekkään. Tietokoneen ohjastamat kaahailijat ovat auttamatta liian helppoja vastuksia ja hieman haastavampaa kisakumppania alkaa löytymään vasta pelin viime hetkillä. Tälläkin on varmasti haettu vain laajempaa pelaajakuntaa, mutta autopelien vannoutuneet ystävät havaitsevat tämän kertaisen Need For Speedin aivan liian helpoksi.

Uuden NFS:n soundtrack yllättää kyllä positiivisesti. Vaikka musiikkia löytyy Intialaisesta bambu-rämpytyksestä aina räpähtävään gansterifiilistelyyn, löytyy näiden biisien joukosta se punainen lanka ja yhtenäisyys jota kaivataan. Pelatessa tulee rento fiilis, kun taustalla jytää hyvää musiikkia. Vaikkakaan ääniraidalta ei löydy mitään suuria nimekkäitä artisteja ovat kappalevalinnat silti onnistuneita ja hyviä. Leppoisa tiluttelu sopii juuri tähän peliin erinomaisesti.

Are you ready to go Online?

Need for Speed: Undercover sisältää vain verkkomoninpelimuodon, eli samalta konsolilta pelaaminen ei ole mahdollista. Verkossa pelimuotoja löytyy tavanomaisten etappikisojen lisäksi pelimuoto Cops and Robbers. Kuten nimestä saattaa päätellä on kyseessä niin kutsuttu kissa ja hiiri -leikki. Pahikset eli Robbersit pyrkivät viemään kentistä löytyvät rahatukut suojapaikkaan jäämättä kiinni. Hyvisten eli Copsien tarkoituksena on yllätys yllätys ottaa rosvot kiinni. Nämä pääsevät tiilenpäitä laskemaan kun auto on ahdistettu tarpeeksi liikuntakyvyttömäksi.

Verkkomoninpelimuodot ja varsinkin Cops and Robbers kiinnostivat hyvin paljon ennen arvostelun tekoa, mutta harmikseni samat ongelmat yksinpelipuolelta hyppäävät tässäkin silmille. Ruudunpäivitysongelma korostuu vielä entisestään verkossa pelatessa. Valitettavasti hauska moninpeli menee täysin piloille ruudunpäivityksen takia. Pitkäikäisyyttä on turha odottaa, kun silmät lagaavat pitkin pelikenttiä.

Busted!

Kaiken kaikkiaan Need For Speed: Undercover on hieman keskinkertaista parempi peli, mutta muutamat viat sulkevat sen kuitenkin kilpailijoidensa varjoon. Peli onnistuu uudistamaan vanhaa ideaa tarpeeksi ollakseen kiinnostava ja pitääkseen pelaajan otteessaan pelin alusta loppuun. Kuitenkaan Undercover ei luo niin syvää kosketusta sisimpään, jotta sitä jaksaisi toista kertaa läpi kahlata. Jälleenpeluuarvoa laskee myös pelin heikko tekoäly. Kaahailuun ei vain löydy tarpeeksi vastusta vihollispelaajista. Myöskään hehkutetun verkkomoninpelin toimivuus laskee pelin käyttöikää rankalla kädellä.

Siinä missä kilpailija Midnight Club: Los Angeles yllättää loppujen lopuksi positiivisesti, jättää Need For Speed: Undercover hieman laimean maun. Tämä olisi voinut olla paljon parempi, mutta laajan yleisön kosiskelu sekä ruudunpäivitysongelmat valitettavasti työntävät jopa sarjan vannoutuneet fanit luotaan viimeistään yhden läpipeluun jälkeen. Ainoa pelastaja olisi voinut olla pelin verkkomoninpeli, mutta tämänkin epäonnistuessa ei peliä voi oikein suositella täysihintaisena tekeleenä. Lajityypin ehdoton ykkönen on omalla kohdallani edelleen Burnout Paradise.