Star Wars: Force Unleashed

Kirjoittanut: Livegamers

17.10.2008

Star Wars ja raha kulkevat käsi kädessä. George Lucasin avaruusoopperasta on kehkeytynyt aikojen saatossa melkoinen rahasampo. Tähtien sota –tauhkaa löytyy aina leluista koulutarvikkeisiin. Jopa C-3PO-robotti on saanut naamansa muropakettiin! Pelitkin ovat saaneet osansa, ja Star Wars –pelien lista onkin melkoisen pitkä. Uusin lisäys tähän listaan on Star Wars: The Force Unleashed. Tuoko peli Star Wars –nimelle mainetta ja kunniaa, vai jääkö Voiman läsnäolo heikoksi?
Vielä riittää selitettävää

Juonellisesti The Force Unleashed sijoittuu Episode III:n ja Episode IV:n väliin. Peli kertoo tarinan Darth Vaderin salaisesta oppipojasta, jonka tehtävänä on metsästää galaksin viimeisiä jedi-ritareita. Yksinkertainen juoniasetelma tuntuu aluksi melko mitäänsanomattomalta, mutta pelin edetessä tarina vetää enemmän ja enemmän mukaansa. Kiitosta saavat myös juonenkäänteet, jotka eivät jätä kylmäksi. Onpahan mukana myös pakollinen romanssi. Pelin juoni ei riko Tähtien sota –kaanonia, vaan hienovaraisesti selittää ja selventää hiukan varjoon jääneitä tapahtumia. Peli kertoo muun muassa Imperiumia vastaan taistelevan Kapinallisliiton synnyn ja alkuperän. Mukana on myös liuta tuttuja hahmoja, jotka ovat omiaan lisäämään Tähtien sota –tunnelmaa, jonka peli taltioi muutenkin hienosti. Mainiota tunnelmaa ovat kasvattamassa myös hyvät musiikit ja hienot miljööt, jotka ovat muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta hyvin näyttäviä. Harvoin pelit käyttävät lähdettään näin hyvin. Graafisesti peli on vakuuttava, joskin kovimmissa karkeloissa ruudunpäivitys hidastuu melkoisesti. Bonusta täytyy antaa näyttävästä salama-efektistä. Myös hahmojen kasvo- ja kehoanimaatio on erittäin näyttävää.

Fyysisesti kelpo

Monet varmasti muistavat videot, joissa pelintekijät esittelevät aidosti rikkoutuvia materiaaleja ja näyttävästi rimpuilevia Stormtrooper-sotilaita. Myönnettäköön, että fysiikat ovat aika-ajoin kovin näyttävät. Esimerkiksi erilaiset puurakennelmat sortuvat erittäin komeasti. Vihollisten käyttäytymisestä vastaa Euphoria-moottori, joka on tunnettu muun muassa GTA IV:stä. Euphorian ansiosta viholliset käyttäytyvät tyydyttävän erilaisesti aina iskusta riippuen. Pieni töytäisy vain horjuttaa vihua, mutta täydellä voimalla heitetty kivenmurikka lennättää vihollisparan tyylikkäästi ennenaikaiseen kuolemaan.

Voima heikkenee

Siinä missä The Force Unleashed on audiovisuaalisesti vakuuttava, itse pelattavuus jättää hiukan toivomisen varaa. Voimilla leikkiminen on paikoitellen hauskaa, mutta itse koin jatkuvan ”nappaa vihollisesta kiinni ja heitä se seinään” –pelityylin hiukan puuduttavaksi. Suurin osa vihuista lakoaa tieltä juuri edellä mainitulla tavalla, koska se on nopeaa ja helppoa. Pelin edetessä pelaaja saa lisää erilaisia voimia ja iskuja joilla vihollisten kurmottaminen helpottuu entisestään. Eri iskut ovat kieltämättä näyttäviä, mutta pärjäsin myös oikein mainosti vain muutamalla iskusarjalla. Valomiekkahyökkäysten ja voimahyökkäysten ketjuttaminen onnistuu myös. Näyttävä esimerkki tästä on valomiekan heilautus, joka lennättää vastustajan pois pelaajan lähettyviltä. Itse valomiekkailu tosin tuntuu jäävänä hiukan lapsen kenkiin. Suurin osa valomiekkailusta on puuduttavaa napinhakkaamista. Tarjolla on kovin Devil May Cry –tyylisiä komboja, kuten mahdollisuus heittää vihollinen ilmaan ja jakaa oikeutta ilmalennon aikana. Vihollisiin lukittautuminen jättää myös toivomisen varaa. Välillä on epäselvää, ketä kohti ollaan ryntäämässä ja kohde vaihtuu välillä melko herkästi. Älkää käsittäkö väärin, sillä ei pelattavuus aivan kelvoton ole, mutta parantamisen varaa olisi.

Poikki ja pinoon

Erilaisia vihollisia on suhteellisen paljon, mutta loppujen lopuksi ne eivät tuo merkittävää vaihtelua taisteluun. Vaihtelua rivikätyreihin tuovat useat loppuvastustajat ja muut erikoisemmat jantterit. Muutamat loppupomot ovatkin pelin parasta antia, sillä jedi-ritaria vastaan taistellessa tunnelma on parhaimmillaan. Olisin toivonut jonkinlaisia jedejä tai edes jedi-oppilaita normaaleiksi vihollisiksi, sillä ne olisivat varmasti piristäneet kohtaamisia vihollisten kanssa. Tosin tällainen lisäys olisi rikkonut juonta melkoisen paljon. Aika ajoin eteen sattuu hiukan erikoisempia ilkimyksiä, jotka muistuttavat kovasti jedejä. Nämä viholliset ovatkin paljon mielekkäämpiä kuin perinteiset rivisotilaat. Muutamissa kentissä pelaajaa pääsee myös kaatamaan AT-ST –sotakoneita ja Rancor-hirviöitä. Kohtaamiset näiden jättiläisten kanssa päätyvät napinpainallusosioihin, joissa pelaajan täytyy painaa ruudulla näkyvää nappia. Lopetusliikkeet ovat aluksi näyttäviä, mutta toistavat itseään armottomasti. Myös loppupomoja varten on omat lopetusliikkeet. Tosin näissä osioissa epäonnistuminen ei tuota mitään rangaistusta, joten jännitys katoaa välittömästi.

The Force is… average in this one

Tähtien sota –peleihin mahtuu paljon sontaa ja muutamia helmiä. The Force Unleashed on kelpo lisäys tähän pelimassaan. Tähtien sota –tuotteena peli on mainio, pelkkänä toimintapelinä hiukan keskinkertaista parempi.