The Testament of Sherlock Holmes

Kirjoittanut: Livegamers

09.10.2012

Maailman parhaan etsivänkin nimellä kulkeva Sherlock Holmes palaa Xboxille kolme vuoden tauon jälkeen Frogwaresin uusimmassa tuotoksessa. The Testament of Sherlock Holmes on jatkoa jo kymmenen vuoden ikään ehtineeseen Adventures of Sherlock Holmes -videopelisarjaan. Tällä kertaa paneudutaan aina yhtä herrasmiesmäisesti toimivan etsivän hieman synkempään ja vaarallisempaan puoleen.

Elementary, Dr. Watson

Parilla vuodella viivästynyt uusin Sherlock Holmes on kehittäjiensä mukaan heidän suurin ja kaunein tuotoksensa tähän mennessä. Aikaisemmin PC:n puolelta konsoleille käännetty Sherlock Holmes -sarja tehtiin tällä kertaa erityisesti konsoleita varten. Grafiikka onkin saanut selvän imagonparannuksen ja näyttää hyvältä tv-ruudulla. Hahmomallinnus on todella hyvännäköistä, vaikkakin tekstuureissa olisi hiukan hiomista, sillä ympäristö ei vastaa hahmojenmallinnuksen tasoa. Selkeästi myös huomaa, että hahmoihin on käytetty paljon enemmän vaivaa, ja se kannattaa. Pelin ääninäyttely on luokkaa loistava sanan jokaisessa merkityksessä ja vetää vertoja mille tahansa pelille. Viktoriaaninen brittienglanti tosin vaatii jo hieman keskivertoa parempaa englannin ymmärtämistä, jos haluaa päästä pelin raapaisupinnan alle. Sherlock Holmes myös vaatii aika lailla sataprosenttisen keskittymisen koko pelisession ajan, joten on suositeltavaa pelailla ilman häiriötekijöitä kuten vaimoketta tai Xbox Liven partya.

Uusin Sherlock Holmes on selvästi kohdistettu vanhemmalle käyttäjäkunnalle, sillä peli on todella tummasävytteinen ja sisältääkin paljon jopa goren puolelle menevää materiaalia. Murhat ovat yleensä hyvin raakoja ja näytetään kaikessa komeudessaan irtoraajoineen ja kidutusjälkineen. Kehittäjäryhmä on onnistunut taltioimaan pelikokemukseen pienen synkkyyden tunteen, ja juonellisesti tarina etenee hyvin eteenpäin.

It is simplicity itself!

Pelimekaniikka on edellisistä osista tuttu ”osoita ja klikkaa” -tyyli, jolla saadaan ohjattava hahmo tutkimaan kyseistä kohdetta. Peliympäristöön on sijoitettu myös turhia esineitä hämäämään pelaajaa. Sherlock Holmes myös noukkii mukaansa johtolankoja, mikä tarkoittaa yleensä sitä, että se vaatii tarkempaa tutkiskelua Baker Streetin omassa pikkulaboratoriossa. Ehdottomasti yksi suurimmista epäkohdista on se, että kaikki johtolangat on löydettävä ennen kuin peli antaa itsensä jatkua. Tämä johtaa useasti jopa tuntien päättömään pyörimiseen ympäri etsittävää aluetta, sillä pelissä ei ole minkäänlaista vihjemekaniikkaa, jolla pystyisi kompensoimaan oman järjenjuoksun kuoppaista menoa. Ongelmien ratkaisu on pidemmän päälle todella rasittavaa, kun tuntuu ajoittain siltä, että peli ei etene mihinkään. Peli ei myöskään anna minkäänlaista palautetta tai vihjeitä mistä etsiä puuttuvaa palasta, muuten kuin Sherlockin ilmoittaessa että ”kaikki ei ole valmista.”

Mysteeritutkimusten alueet ovat yleensä todella pieniä, joten mittavaa edestakaisin juoksemista ei ole luvassa, vaan kaikki on onnistuttu tuomaan yleensä yhteen tai kahteen huoneeseen silti pitäen illuusiota siitä, että johtolankoja täytyy oikeasti etsiä tarkasti. Joissakin kohdissa tutkimuskohteet ovat aikamoista pikselijahtia ja oikean kohdan valitseminen tuottaa välillä ongelmia.

Peli tuo myös pelaajan eteen mittavan luokan erilaisia aivopähkinöitä perinteisessä puzzle-muodossa. Milloin pitää käyttää jokaista shakkilaudan ruutua vain kerran käyttämällä hevosta tai milloin pitää ratkaista ja soveltaa matemaattisia yhtälöitä lukon avaamiseen. Onneksi Frogwares on antanut edes sen verran armoa, että puzzlet on mahdollista jänistää ulos – jos tuntuu, että hermot tai tietotaito eivät riitä niiden ratkaisemiseen.

Let the dogs bark with the pack, Watson

Juonellisesti Sherlock Holmes tarjoaa hyvän viihdeannin ja hieman erilaisen pääjuonen, kun itse mestarietsivää aletaan epäillä Lontoossa. Jopa Sherlock Holmesin uskollinen apuri ja paras ystävä Dr. Watsonkin alkaa miettimään Holmesin ideologiaa, ja tämä joutuukin tiukkaan paikkaan vyyhtien auetessa tarinan edetessä. Pelaajalle kerrotaan juuri tarpeeksi vähän, jotta mielenkiinto pysyy koko pääjuonen läpi ja yllättäviä juonenkäänteitä tulee eteen odottamattomissa kohdissa. Harvoin on tullut eteen videopeleissä näin elokuvamaisia käänteitä, jotka saattavat kääntää koko käsikirjoituksen päälaelleen.

The Testament of Sherlock Holmes tarjoaa haastetta hakeville ja hidastempoisista tarinavetoisista peleistä lämpeäville konsolipelaajille hyvän kokonaispakkauksen. Mukaan kannattaakin pakata reilusti malttia ja terävää älliä, sillä Sherlock Holmes ei tee pelaamisesta missään nimessä helppoa. Onneksi pelisarja on luonut vankkaa kannattajapohjaa jo vuosien saatossa, joten apua löytyy esimerkiksi pelin omilta foorumeilta. Genremuotoisesti Sherlock Holmes tippuu jonnekin L.A. Noire– ja Heavy Rain -tyyppisten teosten välimaille. Olo on enemmän kuin dekkaria tai elokuvaa seuratessa kuin videopeliä ohjailtaessa. Välillä tuleekin mieleen, että tarina olisi parempi tv-tuotantona kuin pelinä.

Frogwares ei yrittänyt keksiä uudelleen pyörää, vaan luotti siihen, mikä on toiminut aikaisemmin hyvin ja viilasi päälle vielä lisää pelaajakunnan toiveita. Ehdottomasti virkistävintä onkin erilainen näkökulma Sherlock Holmesiin. The Testament of Sherlock Holmes luo täysin erilaisen mielikuvan muuten vallitsevasta hauskasta velikullasta ja ravistelee vähän paatuneita mielipiteitä yli vuosisadan vanhan mestarietsivän karaktääriin.