The Wolf Among Us

Kirjoittanut: Livegamers

29.07.2014

Telltale Games sai jälleen yhden sarjapohjaisen pelinsä päätökseen, kun The Wolf Among Us -pelisarjan viimeinen jakso, Cry Wolf, näki päivänvalon heinäkuun alkupuoliskolla. Kaikkiaan viidestä erillisestä jaksosta koostuva kokemus ripoteltiin pelaajien saataville viimeisen kymmenen kuukauden aikana ja nyt on siis aika summata jaksot yhteen ja punnita onko lopputulos pitkän odotuksen arvoinen. Tämä arvostelu luotiin Playstation 3 -version pohjalta.

Olipa kerran…

The Wolf Among Us perustuu Bill Willinghamin luomaan Fables-sarjakuvaan, joka kertoo satuhahmojen elämästä tavallisten tallaajien todellisuudessa. Satuhahmoiksi Fablesin maailmassa lukeutuvat kaikki fiktiiviset hahmot, mitä ihmiset ovat koskaan keksineet. Sarjakuvassa nähdään siis erilaisia hahmoja aina populaarikulttuurista kansallissatuihin asti – joskin hahmot esitetään aina hieman kypsemmästä näkökulmasta. Sarjakuvan tarinan mukaan tämä monenmoisista otuksista koostuva joukko on joutunut pakon sanelemana jättämään oman maailmansa ja viettää nyt salaista elämää ihmisten keskuudessa – kiitos Glamour-nimisen taian, joka muuttaa olion kuin olion Matti Meikäläisen näköiseksi. Pelin tapahtumat sijoittuvat kuitenkin sarjakuvaa edeltävään aikaan, joten minkäänlaista tarkkaa taustatuntemusta pelaajalta ei vaadita – itseasiassa, mitä vähemmän pelaaja tietää Fablesin tapahtumista, sitä paremmin The Wolf Among Usin juonenkäänteet toimivat.

Pelin päähenkilönä toimii Bigby Wolf, joka on satuhahmojen asuttaman Fabletown-yhteisön sheriffi. Tämä suorasanainen ketjutupakoitsija tunnetaan aiemmasta elämästään muita hahmoja riivanneena isona pahan sutena, mutta niin kuin kaikki muutkin maanpaossa olevat satuhahmot, myös Bigby on saanut anteeksi edellisen elämänsä töppäilyt. Sheriffin pesti ei ole kuitenkaan erityisen loistelias asema, varsinkaan, kun valvottavana on joukko toinen toistaan kummallisempia otuksia, prinssejä ja prinsessoja. Bigbyn raastava arki muuttuu kuitenkin yllättäen entistä haastavammaksi, kun yksi Fabletownin asukkaista löytyy kuolleena. Murhamysteeri järkyttää tietysti koko yhteisöä, varsinkin kun todisteet viittaavat siihen, että syyllinen löytyy omista riveistä. Bigbyn – eli pelaajan – tehtäväksi jääkin siis tämän poikkeuksellisen raa’an murhan ratkaiseminen.

Susi ihmisen vaatteissa

Kenellekään ei varmaankaan tule yllätyksenä, että The Wolf Among Usin tarinankerronta ja ääninäyttelysuoritukset ovat huippulaatua – onhan kyseessä saman studion peli, joka on luonut myös huippusuositun The Walking Dead -pelisarjan. The Wolf Among Usin parissa ei kuitenkaan koeta mitään suuria emotionaalisia hetkiä, vaan suden saappaissa pelaajat pääsevät todellisen koviksen rooliin, jonka moraaliset valinnat rajoittuvat lähinnä siihen kuinka paljon – tai kuinka ankarasti – oman käden oikeutta jaetaan. The Wolf Among Us ei välttämättä myöskään sisällä samanlaisia suuria yksilösuorituksia kuin mitä The Walking Dead -pelin Lee Everett tai Clementine tarjoavat, mutta Bigbyn ohjaksissa pelaaja pääsee tapaamaan määrällisesti enemmän mielenkiintoisia hahmoja.

Pelimekaniikan kantilta The Wolf Among Us noudattaa uskollisesti Telltale Gamesin tuttua ja melko yksinkertaista kaavaa: ympäristöjä tutkitaan point and click -tyyliin, toimintakohtaukset hoidetaan reaktiotestien (Quick Time Event) avulla, ja tietyin väliajoin pelaaja pakotetaan tekemään jokin suuri valinta, joka oletettavasti vaikuttaa siihen, miten pelin tarina etenee. Myönnettäköön, että vaikka The Wolf Among Usin pelimekaaniset ratkaisut onkin yleisesti ottaen toteutettu mallikkaasti, itse jäin kaipaamaan edes jonkinlaista ongelmanratkontaan perustuva mekaniikkaa – onhan kyseessä kuitenkin vahvasti dekkariteemaan tukeutuva seikkailu. Pelin visuaalinen toteutus on uskollinen Fablesin värikkäälle tyylille ja vahvojen ääriviivojen ja rajausten avulla kehittäjä haluaa selvästi painottaa, että kyseessä on sarjakuvaan perustuva peli.


Klikkauksella suuremmat kuvat (Vasemmalla kuvakaappaus pelistä, oikealla sarjakuvasta)

Kokonaispakettina ajatellen The Wolf Among Us on erittäin viihdyttävä ja hyvin kirjoitettu dekkariseikkailu, jonka tarina jaksaa pitää otteessaan viimeisille metreille saakka. Pelin ainoa varsinainen kompastuskivi löytyy Telltale Gamesin käyttämästä sarjamaisesta julkaisutyylistä, joka ei kuitenkaan noudata minkäänlaista loogista kaavaa. Pisimmillään uutta jaksoa jouduttiin odottelemaan jopa neljä kuukautta, kun taas lyhimmillään kahden jakson välissä kului puolitoista kuukautta. Näkisinkin siis, että parhaimman pelikokemuksen saavat ne pelaajat, jotka pystyvät koluamaan jaksot läpi lyhyen ajan sisällä – periaatteessa kaikki viisi jaksoa pystyy käymään läpi yhden päivän aikana, sillä yhden jakson keskimääräinen pituus on noin puolitoista tuntia. Pelin hankkimista vielä harkitseville suosittelen puolestaan pelialustaksi joko tietokonetta tai uuden sukupolven konsolia, sillä vanhalla konsoliraudalla oli ajoittain havaittavissa pientä köhimistä.