UEFA Champions League 2006 – 2007

Kirjoittanut: Livegamers

02.04.2007

Hyvän videopelin tuntee usein jo alkudemon musiikin perusteella. Mestarien liigan tunnushymni, sovitus Händelin teoksesta, avaa majesteettisesti tämän EA:n videopeliversion jalkapallon seurajoukkueiden tunnetuimmasta kilpailusta, kuten oikeassakin elämässä. Vaikka pelillisesti EA:n näkemys jalkapallosta jääkin edelleen Konamin Pro Evolution Soccer -sarjan jalkoihin, on tässä julkaisussa mukana muutama varsinaisesti nurmikentän ulkopuolelle sijoittuva innovaatio. Tämä nostaa muuten niin tavanomaisen jalkapallopelin vetovoiman astetta korkeammalle.
Uusi keksintö on oikeastaan ikivanha; otetaan yksinkertaisesti vain videopeliin mukaan keräilykortit pelaajahahmoista, joista pelaaja muodostaa joukkueensa ja joilla pystyy käymään EA:n servereillä kauppaa pelissä kerättävillä krediiteillä. Ratkaisua voisi luonnehtia jopa rohkeaksi, sillä keräilykorttisysteemi saattaa vieraannuttaa täyttä realistisuutta vaativat jalkapallopuristit – loppujen lopuksi kyseessä on kuitenkin vain videopeli.

Football: The Gathering

Pelistä löytyvät toki perusoptiot oikeiden seurajoukkueiden kohtaamisille, mutta oman mestarijoukkueen kokoaminen on UEFA CL:n suurin vahvuus. Jokaisessa pelimuodossa käydystä ottelusta pelaaja tienaa krediittejä, joilla voi ostaa uusia virtuaalikorttipakkoja oman joukkueensa kasvattamiseen. Korttipakkoja on kolmea luokkaa, pronssinen, hopeinen ja kultainen, joista jälkimmäisistä saa tietenkin ne arvokkaimmat pelaajat. Pelin alussa vain pronssipakat ovat ostettavissa, mutta omalla joukkueella pelattujen ottelujen myötä arvokkaammat pakat avautuvat. Uuden korttipakan ostamisessa on aina jännitystä, koskaan et tiedä tarkkaan mitä saat. Joskus pronssipakastakin voi löytyä harvinainen, lähes hopeatasoinen peluri, samoin kuin hopeapakasta voi löytyä kultainen.

Pelaajahahmot eivät ole ainoa korttipakkojen sisältö, sillä kortit löytyvät myös joukkueen managerille ja valmennusryhmälle. Pelaajia voi harjoittaa erillisillä harjoituskorteilla, jotka antavat aina bonusta tiettyyn kykyyn ja vastapainoksi myös miinusta johonkin toiseen. Tärkeää onkin treenivalmentajan valinta, sillä hänen antamansa omat treenibonukset voivat peittää harjoituskorttien antamat negatiiviset vaikutukset kokonaan ja vahvistaa bonuksen tasoa.

Lisäksi omat korttinsa on joukkueen pelipaidoille, kotistadionille, seuratunnukselle ja jopa pelikengille. Erityisen tärkeitä pelin kannalta ovat pelaajien sopimusta pidentävät kortit, sillä ilman kontrahtia pelihahmon kortti poistetaan pelaajan käytöstä. Vielä erikoisuutena ovat itse peliin vaikuttavat kortit, jotka tehostavat vaikkapa yksittäisten pelihahmojen tai jopa koko joukkueen juoksunopeutta, syöttelyä tai laukausten tarkkuutta. Myös vastustajajoukkuetta hetkellisesti heikentäviä kortteja löytyy.

Die Meister, Die Besten, Les Grandes Equipes, The Champions

Pelaajien korttien ostaminen ja myyminen on hyvä tapa löytää joukkueeseen täsmähankintana vaikkapa juuri tietyn pelipaikan pelihahmo tai keino hankkia myymällä krediittejä ostopakasta saadusta harvinaisesta kortista. Ostot ja myynnit tapahtuvat EA:n serverien välityksellä, joten Live-yhteys on oikeastaan välttämättömyys omalla seurajoukkueella pelaamiseen. Ihan mitä tahansa pelaajia ei kuitenkaan kannata hankkia ja kykyarvoiltaan korkea pelihahmo saattaa olla vaikea sovittaa omaan erilaista pelityyliä käyttävään joukkueeseen.

Pelistä löytyy jopa yllättävänkin paljon taktista syvyyttä pelihahmojen henkilökemian kautta. Jokaiselle pelihahmolle on hänen oma suosikkitaktiikkakuvionsa, esimerkiksi 4-4-2 tai 4-3-3. Englantilainen 4-4-2 on hyvin tavanomainen ja sille ryhmitykselle löytää helposti palloilijat kentälle. Ongelmia aiheuttavatkin ne omaan pelikuvioon sopimattomat tähtipelaajat, jotka on saatu ostettujen korttipakkojen mukana – näiden myynti saattaakin olla järkevämpää kuin sovittaminen väkisin omaan systeemiin. Pelimekaniikka henkilökemian kautta on ehkäpä kaukana todellisuudesta, mutta silti pelillisesti mielenkiintoinen. Tuskin esimerkiksi hyvälle puolustajalle olisi todellisuudessa niin vaikeaa pelata sen suosikkikuvionsa 4-4-2 sijasta vaikkapa ryhmityksellä 4-5-1, jossa hänen oma paikkansa ei edes muutu.

Suomalainen puolustus, englantilainen keskikenttä ja italialainen hyökkäys, siinä teesit voittoon.

Suosikkikuvion lisäksi pelaajilla on tietenkin myös se oma pelipaikkansa, mutta lisäksi vaikututusta on kansallisuudella. Esimerkiksi Hyypiä ja Pasanen toppareina, joiden takana vartioi maalia vielä Niemi tai Jääskeläinen, antaa ison bonuksen henkilökemiamittarille, samaten myös keskikentän pelaajat ja hyökkäyksen kärjet kannattaa ryhmitellä pelihahmon synnyinmaan mukaisesti. Mikäli joukkueen henkilökemia on hyvä, saa se bonusta kykyihinsä ja lisäaikaa erityisten otteluiden aikana käytettävien väliaikaisten kykytehostekorttien vaikutuksen kestolle. Epäyhtenäinen, monikansallinen kulta-arvoja täynnä oleva tähtisikermä voi siis helposti hävitä pelissä saumattomasti joukkueena toimivalle, kolmen maan pelaajista koostuvaan tiettyyn pelikuvioon erikoistuneelle pronssimiehistölle.

Ikävä kyllä pelistä ei löydy tarpeeksi suomalaisia pelaajia HJK:n vuoden -98 eurogloorian jäljittelyyn, mutta ainakin puolustukseen ja keskikentälle voi sinnikkäästi keräilemällä ja vaihtelemalla kortteja hankkia suomalaisväriä mukaan. Peli arvostaa suomalaiset tuttuun tapaan alakanttiin, mutta treenauskortteja käyttämällä ja hyvällä peluutuksella näilläkin pärjää.

Alkuhymnistä ja korteista huolimatta – PES on edelleen kentän kuningas

Vaikka kentän ulkopuolella toimivan keräilykorttisysteemin myötä UEFA CL viehättääkin, itse pelissä FIFA-sarjan pelimoottoriin perustuva toteutus on puutteellinen. Ensinnäkin pelaajien ohjaus ei tunnu yhtä tarkalta kuin Konamin pelissä. Syöttäminen ja liukutaklaaminen on onnistunutta, mutta laukominen kohti maalia tuntuu aivan liikaa onnenkaupalta. Puolustaminen on melko hankalaa omien tekoälyn takia. Pelaajan teoilla ei ole yhtä paljon merkitystä itse ottelussa, vaan pelitapahtumat ovat osittain poissa pelaajan hallusta. Hyvänä puolena tosin liukutaklaukset ja pelaajien animaatiot niissä ovat hyvin tehtyjä, jolloin tilanteissa on enemmän massan ja painon tuntua.

Myös oman joukkueen tekoäly tuntuu passiiviselta ja vastustajan peli perustuu lähes yksinomaan puolenkentän pallonkuljetuksiin syöttelyn sijasta. Pelattavuus ei yksinkertaisesti ole samaa luokkaa kuin Pro Evolution Soccerin otteluissa. Maalinteko ei vain ole yhtä hauskaa, kun kontrollit eivät ole luontevat ja pallon liike satunnaista. Myös taktiikkaruudut ovat epäkäytännöllisiä ja hidaskäyttöisiä, minkä luulisi olevan helppoa korjata, mutta samaa on nähty FIFA-sarjan peleissä aina. Pelihahmojen erot eivät ole yhtä selkeitä kuin PES:ssa, eikä hahmojen kykyjä kuvata kuin laiskasti vain muutamalla eri arvolla. Monien pelaajien arvioinnit tuntuvat menevän osittain pieleen, eikä lopputulos tunnu autenttiselta.

Ottelutoteutus, eli se kaikkein tärkein, jättää edelleen paljon toivomisen varaa. Kokonaisuutena UEFA CL on kuitenkin miellyttävä ja mielenkiintoinen pelikokemus. Keräilykorttisysteemi on toimiva ja oman joukkueen kokoaminen suosikkipelaajista on erittäin hauskaa. Omalla joukkueella pääsee pelaamaan Liven kautta tilastoimattomia otteluita ja lisäksi pelissä onnistuu myös co-op-yhteistyöpelimuoto kaverin kanssa, mistä onkin paljon hupia.