Crytekin toimistolla Frankfurtissa vallitsi eräänä helmikuisena aamupäivänä lähes harras, odottava tunnelma. Paikalle oli kutsuttu pelimedioiden edustajia, toimittajia ja PR-henkilöitä ympäri Eurooppaa, ja kaikki odottelivat jännittyneinä ensikosketusta peliin nimeltä Warface.
Warface on free-to-play -pohjainen verkkoräiskintä, jota Crytek on kehitellyt jo useamman vuoden. Peli alkaa vihdoin nähdä päivänvaloa, sillä suljettu betaversio on ollut käynnissä jo muutaman viikon ajan, ja tulevasta julkaisustakin on huhuttu koko alkuvuosi. Crytekin toimitusjohtaja Cevat Yerli jutteli toimittajien kanssa ennen pelin testausta ja vaikutti todella innostuneelta ja ylpeältä tästä uudesta lempilapsestaan. Warface linkittyy näppärästi osaksi Crytekin tulevaa, suurempaa hanketta, GFacea, joka tulee Yerlin mukaan mullistamaan koko pelikulttuurin. GFacen ydin kiteytyy sanoihin Play.Together.Live. Sen tarkoituksena on tehdä pelaamisesta entistäkin hauskempi ja sosiaalisempi kokemus ja antaa pelaajille mahdollisuus pelata yhdessä – sillä juuri yhdessä pelejä kuulukin Yerlin mukaan pelata. Hän vertasikin GFacea baariin tai kahvilaan, jossa ystävät voivat jutella, viettää aikaa ja tietenkin pelata yhdessä. GFace tulee myös poistamaan fyysisiin pelikopioihin liittyvät esteet yhdessä pelaamisen tieltä, sillä sen myötä pelikopioita ei enää tarvita. Tämä tulisi olemaan kova isku myös pelipiratismille – jos peli on verkossa, maksutta kaikkien saatavilla, ei laittomille kopioille ole kysyntää. Kirjautumalla GFaceen saa valittavakseen laajan valikoiman free-to-play -pelejä, joita voi pelata yhdessä kavereidensa kanssa. Ei siis tarvitse pohtia, ketkä kaveripiirissä ovat minkäkin pelin ehtineet ostaa. Päivän pääasia, Warface, tulisi olemaan yksi näistä GFacen free-to-play -peleistä.
Pelasimme ensin reilun tunnin ajan co-op -matseja tekoälyjä vastaan muutaman hengen tiimeissä. Yksinpelikampanjaa ei Warfacessa ole lainkaan. Pelaajaluokkia oli neljä: rifleman, medic, engineer ja sniper. Kaikilla pelaajaluokilla oli joitain erikoisuuksia: rifleman jakaa lisää ammuksia, medic parantaa ja herättää henkiin ja engineerillä on pommeja. Sniper taas on hieman muita suojattomampi ja tarvitsee tiimiltään muita enemmän tukea, mutta vastineeksi tästä ampumaetäisyys on todella huima. Itse pelasin enimmäkseen sniperilla ja riflemanilla. Jo muutaman vuoden lähinnä Xboxia hakanneena oma pelaamiseni oli aluksi hieman kankeaa hiiren ja näppäimistön kanssa, mutta yllättävän nopeasti FPS-pelaaminen PC:llä palautui lihasmuistiin. Warfacen grafiikka on realistista, tarkkaa ja kaunista. Pelaamamme kartat olivat kaikki erilaisia, ja ympäristöt vaihtelivat maissipelloista afgaanikyliin. Varsinkin veden, valojen ja varjojen kuvaus oli erittäin onnistunutta. Crytekin henkilökunta vihjaili jatkuvasti jostain ”bad-assista”, johon tulisimme jossain kohtaa peliä törmäämään, ja kaikki odottivat kieli pitkällä, milloin pääsemme ensimmäistä kertaa taistelemaan tämän Heavy Gunnerin kanssa. ”HG” oli tosiaan maineensa veroinen ja vaati monen monta yritystä, erehdystä, ja lopulta vähän vinkkiä yhdeltä Crytekin työntekijältä, ennen kuin mokoma lopulta saatiin päivilltä.
Viehkeä naisääni antoi aina välillä vinkkejä ja käskyjä erilaisten tehtävien suorittamiseen. Toisinaan taas ruudulle ilmestyi haasteita, kuten ”tapa 10 kertaa meleellä”, joiden hoitelemisesta palkittiin pelivaluutalla. Warfacella on tosiaan oma valuutta, kruunut, joilla voi hankkia vaikkapa henkiinheräämiskolikoita, kustomoida varustustaan tai hankkia hahmolleen vaikka coolit kengät. Varusteita ja kolikoita voi ostaa myös kavereilleen.
Co-oppien jälkeen käväisimme porukalla lounaalla. Ruokapöytäkeskustelut pyörivät, yllätys yllätys, äsken pelattujen matsien ympärillä. Suurta innostusta herätti erityisesti se, että Crytekin pelien lähestulkoon tavaramerkiksi muodostunut liukuminen onnistuu myös Warfacessa. Kaikki tuntuivat hotkivan ruokaansa päästäkseen mahdollisimman nopeasti takaisin toimistolle pelaamaan lisää. Lounastauon jälkeen olikin vihdoin kaikkien odottamien versus-matsien aika. Versuksien pelaaminen oli, jos mahdollista, vieläkin hauskempaa kuin co-oppien. Toimiston pelisali täyttyikin pian hihkumisesta, karjumisesta, naurusta ja yläfemmoista, kun parikymmentä toimittajaa otti Warfacesta kaiken irti. Pelasimme versuksia melkein viisi tuntia – ensin lähinnä Team Deathmatchia ja Plant the Bombia, josta muodostui pian oma suosikkini. Iltapäivän mittaan kokeilimme myös kaikenlaisia muita virityksiä, kuten pelkät käsiaseet ja kaksi vastaan kaikki. Team Deadmatchissa tikettejä kului rutkasti spawnaukseen, pommimatsissa taas oli kuoleman kohdatessa puolisen minuuttia aikaa saada joukkueen jäsen paikalle herättämään henkiin, muuten pääsi loppuajaksi katsomon puolelle.
Meille oli järjestetty koko iltapäivä aikaa pelailla vapaasti versuksia, ja halukkaille annettiin mahdollisuus haastatella ihmisiä Warfacen takana. Itse sain kunnian haastatella Joshua Howardia, yhtä Warfacen pääkehittäjistä. Joshua kertoi, että ideatasolla Warface on ollut olemassa jo vuosia, mutta vasta nyt aika tuntui olevan oikea sen esiintuloon. Howard kertoi pitävänsä kovasti FPS-räiskinnöistä kuten Battlefieldista ja Call of Dutysta, mutta ei koe niitä uhkana Warfacelle.
– Uskon, että Warface pystyy antamaan pelaajille jotain sellaista, jota he eivät ole ennen kokeneet. Sekä Battlefield että Call of Duty ovat todella hyviä ja taidokkaasti luotuja pelejä, ja niiden pelaamisesta nautin itsekin. Ne eivät kuitenkaan ole free-to-play -pelejä, ja uskon Warfacen löytävän oman paikkansa räiskintäpelien kentällä juuri sen free-to-play -ominaisuuden takia. Myös helppous ja hauskuus ovat avainasemassa Warfacessa.
Pelin kehittäjille on ollut todella tärkeää, että jokainen voi pelata Warfacea ja pelaamisesta voivat nauttia ihan kaikki.
– Kynnys pelaamisen aloittamiselle on tehty todella matalaksi – tai pikemminkin koko kynnys on pyritty poistamaan. Haluamme, että niin miehet kuin naisetkin, iästä, kansallisuudesta, varallisuudesta tai pelikokemuksesta riippumatta, voivat hypätä kyytiin, kutsua ystävänsä mukaan ja nauttia pelaamisesta, Howard kertoi ja jatkoi free-to-play -pelaamisesta ja ideologiasta.
– Perustava ajatuksemme on, että Warfacen pelaaminen on ilmaista. Peliä voi pelata niin paljon kuin haluaa, joutumatta koskaan käyttämään siihen penniäkään. Kuitenkin, jos haluaa, on mahdollista käyttää rahaa tiettyjen ominaisuuksien hankkimiseen ja avaamiseen.
Howard myönsi, että balanssin löytäminen sen välillä, mitä rahalla voi pelissä hankkia ja mitä ei, ei ole helppoa. Epäreiluja etuja ei kuitenkaan ole luvassa niille, jotka haluavat käyttää pelaamiseensa enemmän rahaa.
–Raha ei tee paremmaksi pelaajaksi. Emme myöskään aio alkaa myymään superaseita tai vastaavia. Päinvastoin haluamme kannustaa ja palkita hyvästä pelaamisesta. Hyvät ja aktiiviset pelaajat tulevat saamaan sellaisia etuja ja palkintoja, joita ei ole mahdollista ostaa. Rahaa voi Warfacessa käyttää esimerkiksi revive-kolikoiden ostoon, jolloin henkiin heräämistä ei tarvitse odottaa matsin loppuun, vaan kyseisillä kolikolla voi lunastaa itselleen välittömän ylösnousemuksen.
Hyviä pelaajia siis palkitaan, mutta entä huijaaminen, tuo pelimaailman vitsaus. Kuinka siihen on varauduttu?
– Valitettavasti huijaaminen on peleissä nykypäivää. Olemme kuitenkin tietoisia ongelmasta ja pyrimme monin eri tavoin ja järjestelmin kitkemään sitä. Meillä on käytössä useita eri anti-cheat -systeemejä, jotta huijaaminen saataisiin minimoitua.
Howardia nauratti, kun kysyin, mistä Warface on saanut nimensä, ja hän kertoi kaikkien haastattelijoiden aina kysyvän samaa.
–Olemme tietoisia siitä, että Warface ei ehkä ole ihan perinteinen räiskintäpelin, tai minkään pelin, nimi. Pelin nimen tulee olla iskevä ja jäädä helposti mieleen. Sen lausuminen tulee olla helppoa myös niille, joiden äidinkieli ei ole englanti. Sen tulee näyttää hyvältä kirjoitettuna. Näitä ominaisuuksia olemme pitäneet nimen kannalta tärkeinä, ja Warface täyttää ne kaikki.
Konsolille Warfacea ei ainakaan lähiaikoina ole luvassa.
– Warface on lähtökohtaisesti PC-peli. Koko tuleva GFace-maailma, jota myös Warface edustaa, perustuu nimenomaan pelaamiseen selaimessa. Olisi toki hienoa nähdä free-to-play -pelejä kuten Warface myös konsoleilla, mutta valitettavasti se ei ole kokonaan meistä kiinni, vaan suurin päätäntävalta on jossain aivan muualla. Free-to-playn mahdollistaminen konsoleille edellyttäisi aikamoista muutosta koko pelimaailmassa ja -teollisuudessa.
Warfacen tulevaisuus näyttää kuitenkin lupaavalta.
– Tulemme jatkuvasti kehittämään ja päivittämään Warfacea, luvassa on muun muassa uusia karttoja, aseita, pelimuotoja ja achievementeja. Myös erilaisia tapahtumia on luvassa. Warface tulee elämään ja kasvamaan jatkuvasti.
Howard kiitti vielä siitä, että olin Suomesta asti tullut paikalle ja lähetti terveisiä kaikille Suomen pelaajille.
–Me Crytekilla olemme todella innoissamme Warfacesta – toivottavasti tekin olette. Hakekaa suljettuun betaan, tulkaa osaksi Warface-yhteisöä. Seuratkaa medioita ja intoilkaa!
Warface oli todella onnistunut useissa Crytekin sille asettamissa tavoitteissa – sen pelaaminen nimittäin oli todella hauskaa. Samoin pelaamisen aloittaminen on todella vaivatonta: ei patcheja, ei päivityksiä, selain vain auki ja pelaamaan. Myös pelin yhteisölliset elementit ja joukkueen tiimityön merkitys korostuivat jo ensimmäisiä co-oppeja pelatessa. Esimerkiksi päästäkseen kiipeämään, vaikkapa kontin päälle tai korkeamman aidan yli, on saatava apua joltain joukkueen jäseneltä. Suuremmille sooloiluille ei ollut sijaa myöskään Heavy Gunnerin kaltaisten tekoälyjen päihittämisessä. Luonnollisesti hyvä tiimityö kantoi hedelmää myös versus-matseissa. Warfacen pelaaminen oli myös todella, todella addiktoivaa. Graafisesti peli on oikein hyvännäköinen, varsinkin kun ottaa huomioon sen matalahkot järjestelmävaatimukset (OS: Windows XP, Vista, 7, 8; CPU: Intel/AMD dual-core CPU; RAM: 1.5 GB; GPU: GeForce 8600 GT 256MB or ATI(AMD)Radeon X1950 256MB; Drive: 6 GB).