Laitearvio: 720+ 7.1 Headset (Tritton)

Kirjoittanut: Livegamers

10.06.2013

Mad Catzin tytärbrändi Tritton on päivittänyt mallistoaan. Pelikuulokkeisiin erikoistunut tupla-T on tuonut markkinoille AX 720:n jälkeläisen. Vaatimattomasti nimetty 720+ tekee selvän pesäeron edeltäjäänsä ainakin paperilla: kevennetty rakenne, uudistettu mikrofoni, jytymmät kaiutinelementit ja uusiksi vedetty dekooderiboksi taajuuskorjaimella sekä paremmalla äänikortilla varustettuna. Kilpailu langallisten surround-pelikuulokkeiden sarjassa kiihtyy.

Ensisilmäyksellä uutta plussamallia voi olla vaikea erottaa AX:stä. Metalliytimen ympärille valettu kiiltomuovirunko on miltei entisen näköinen, lukuunottamatta kupin hillittyä uudelleenmuotoilua. Trittonin valikoimaan on samalla tullut värikkyyttä; rohkea punainen ja kestosuosikki musta haastavat perusvalkoisen designin. Valmistajan näkyvä brändäys ja led-valot viimeistelevät ulkokuoren.

Kuulokkeiden jäykkyys voi tuottaa ongelmia isopäisille. Lepotilassa kupit ovat alle kymmenen sentin päässä toisistaan, joten päähän vedettäessä joutuu sankaa venyttämään enemmän tai vähemmän. Trittonien metalliydintä on turha yrittää väsyttää vääntelemällä tai muilla vippaskonsteilla, kuten muovivehkeiden kanssa voisi tehdä. Omaan koon 59 kuuppaani pakasta vedetyt Trittonit jämähtivät niin tiukasti, että olisin selvinnyt tukkahevibändin keikastakin luurit tallella. Sangan säätövaraa suurentamalla voi vähentää painetta ohimoilla, mutta silloin koko komeus lepää kuppien varassa korvalehtien päällä. Ojasta allikkoon siis.

Kapeakasvoisempi voisi pitää Trittonien jäykkyyttä passelina, mutta tekonahkapinnoitetut korvatyynyt eivät armahda ketään. Hengittämätön, nahkea pinta alkaa hiostaa ennen pitkää takuuvarmasti. Ennätyskuuma alkukesä Lapin testilukaalissa ei helpottanut yhtään. Vanhojen AX:ien mukana tuli kaksi kappaletta vaihtokorvallisia, mutta ikävästi plussamallissa ei. Lieneekö osuutta asiaan siirtymisellä 40-millisistä 50-millisiin elementteihin. Kaiutinpesän suorakaidemuotoilu on edelleen yhtä onnistunut. Se peittää isommankin korvalehden sulkien samalla ulkomaailman hälyn pois tehokkaasti.

Uusiksi vedetty mikrofoni lunastaa paikkansa. Äänenlaadussa ei ole moittimista. Vieruskaverin puheet ja muu taustamökä suodattuu pois kiitettävän hyvin. Ehdottomana parannuksena AX-malliin varsi on vaivattoman kevyt taivutella juuri haluttuun asentoon – ja kuitenkin tarpeeksi jämäkkä pysyäkseen siinä. Kiinteä istukka ei salli mikin kääntämistä yläasentoon, mutta sen voi vastaavasti pyöräyttää kokonaan irti. Mykistysnäppäin ja omat säätimet puhe- sekä peliäänille ovat tuttuja juttuja. Fiksusti Trittonien kytkimellä voi valita, haluaako oman mikkiäänen toistuvan kannujen kautta vai ei.

Äänenlaatu on kuulokkeiden kuin kuulokkeiden kuninkaantekijä. Siitä ei liene kiistaa. Tritton 720+:n kuulokepesissä on vain yksi kaiutin per korva. Useimpien toistasataa maksavien kannujen tapaan plussamalli käyttää digitaalista 7.1-tekniikkaa. Sillä tarkoitetaan, että pelikonsolin tuottama, Xbox 360:n tapauksessa 5-kanavainen, ääni pusketaan kuulokkeisiin dekooderilaitteen kautta, jossa se muunnetaan kahdelle kaiuttimelle sopivaksi. Siinä missä stereoääni saadaan toistamalla yksinkertaisesti mölyä molemmista kupeista samanaikaisesti eri voimakkuuksilla, tilaäänielämys syntyy ohjaamalla kaiuttimet toimimaan eriaikaisesti. Trittonit suoriutuvat tästä tehtävästi varsin mallikkaasti. Call of Doggy -pelaajien tassuttelu ja muut äänilähteet on helppo paikallistaa seitsemän virtuaalikaiuttimen avulla. Kilpailuhenkisille pelaajille sillä on valtava merkitys. Meistä useimmat ovat joskus joutuneet kysymään itseltään: ”Joo mitä h***ettiä, miten se tiesi et mä tuun tosta!?” Vastauksen avain piilee luultavasti Trittonien äänitekniikassa.

Muiden äänenlaadun kriteerien kanssa 720+ ei pärjää yhtä hyvin. Bassotoiston kanssa on nihkeintä, vaikka suuremmat kaiutinelementit voisivat muuta lupailla. Kansankielellä sanoakseni, munakkuus puuttuu. Erottelukyky alapäässä on vähemmän briljanttia luokkaa, keskialueella ja yläpäässä ääni toistuu selvästi paremmin. Kokonaisuus jää silti hivenen etäiseksi, vaikka kristallinkirkkautta mainostetaan. Trittonit kaipaisivat ”Kekkosen tavoin” lisää bassoa. Mitään säätöohjelmia tai -ruuveja ei kuitenkaan ole tarjolla. Todettakoon vielä, että langallisille kupeille epätyypillisesti maksimivoimakkuus tuli vastaan nopeasti, mikä tosin vaivannee ainoastaan rokkifestareilla kuuloluunsa murjoneita.

Plussamallin monitoimisuus saattaa olla syypää äänenlaatuun. Vanhan sanonnan mukaan, on vaikeaa olla mestari monessa lajissa. 720+ sopii yhteen Xbox 360:n ja PS3:n sekä PC:n kanssa, ja viimeksi mainitun kanssa takkuaa. Trittonilla kun ei ole mitään ajureita tai säätöohjelmia, jotka ovat jo arkipäivää yli kuudenkympin PC-kannuissa. Kuppien virta imaistaan kaikissa tapauksissa USB-portista, ja adapterit hoitavat loput. Tätä varten pakettiin kuuluukin pieni laatikollinen erinäisiä irtopaloja. Oheistavaran suhteen on ajateltu niin sanotusti nenää pidemmälle: boksipelaajia varten satsista löytyy vanhan ja uuden koulukunnan headset-plugit sekä optisen äänen RCA-adapteri. Myös pikaopaslärpäke, jossa esitetään kytkennät eri äänilaitteisiin, on kuvituksen ansiosta hyvin selkeä ja helppotajuinen. Yhtä hyvää lisävarustepakettia ei saa minkään kuulokesatsin mukana.

Tritton 720+ on oivallinen valinta monialustapelaajille. Sen sijaan, että ostaa kolmet laitekohtaiset vehkeet vajaalla 300 eurolla, voi säästää puolet ja hankkia Trittonit. Ainoastaan PC-puolella, juuri säätöohjelmistojen takia, jokapaikanhöylä jää lapsipuolen asemaan. Konsolisarjassa marginaalit ovat tupla-T:n onneksi selvästi pienempiä.



Hyvää
+ Monialustatuki
+ Digitaalinen tilaäänivaikutelma
+ Lisävarustelu

Huonoa
– Bassotoisto
– Käyttömukavuus (varauksin)
– Ei säätösoftaa PC:lle