Valokeilassa-osiossa haastatellaan Livegamersin käyttäjiä, jotka syystä tai toisesta erottuvat edukseen. Tällä kertaa haastateltavana on Livegamersin ylivoimaisesti tärkein henkilö, päätoimittaja Tiitu.
Tervehdys Tiitu ja tervetuloa valokeilan polttaviin valoihin.
– Kiitti, on mukavaa päästä valokeilaan, kun on noin kiva haastattelija.
Kerro hieman itsestäsi ja peliharrastuksestasi. Mistä pelaamisesi on alkanut?
– Pelaamiseni alkoi jo pikkutyttönä joululahjaksi toivomallani PC:llä ja serkun Commodore 64:llä. ”Aina ei voi voittaa, ei edes joka kerta” -lausahdus tuli hyvinkin tutuksi, vaikken siitä pelistä, jossa tuota hoettiin pahemmin välittänytkään. Jotain kuitenkin piti saada pelata, eikä pelivalikoimani alkuun ollut kovinkaan kattava. Vanhemmat vissiin osti mulle jotain lapsille sopivia pelejä, enkä saanut ite päättää. En muista tarkalleen. Mutta kukas muuten muistaa, missä pelissä tuota ”Aina ei voi voittaa, ei edes joka kerta” hoetaan? Turtlesit ja Simpsonit oli kova sana PC:llä. Commodorella oli joku Aku Ankka -peli, jossa ladottiin meloneita liukuhihnalle.
Kaverini luona yritettiin pelata Larrya, muttei taidettu ikinä saada niitä muutamaa englanninkielistä vahvistuskysymystä oikein ennen kuin hänen vanhempansa huomasivat, mitä yritettiin puuhata. Kaikki Larryt on kyllä tullu myöhemmin pelattua läpi, myös se konsoliversio.
Xboxiin tutustuin vuoden 2003 loppupuolella silloisen poikaystäväni hienoisesta painostuksesta, ja lopullinen innostuminen tapahtui tylsän illan seurauksena. Livettäminen sai alkunsa uuden vuoden yönä, kun poikaystäväni nukahti ennen aikojaan. Olin monena iltana katsonut vierestä, kun kumppanini pelasi muiden suomalaisten kanssa, joten päätin mennä hänen tagillaan Liveen. Avasin Xboxin ja loppu onkin historiaa. En olisi kyllä silloin uskonut, että päädyn vielä Suomen suurimman Xbox-sivuston päätoimittajaksi.
Mitä teet vapaa-ajallasi?
Tykkään aika paljon pulmanratkontatehtävistä ja saatan välillä surffailla netissä ja etsiä niitä. Junassa täytän aina Metro-lehden ristikon. Ne on kyllä jo turhan helppoja ja ovat täytettyinä parin pysäkin aikana.
Urheilua on tullut harrastettua ihan pienestä pitäen alkuun perheen innoittamana ja myöhemmin kilpailullisestikin. Rakkaimmista lajeista voisi mainita vaikka juoksun, ratsastuksen ja salibandyn. Tällä hetkellä juoksu on taas se ykkösjuttu, ja tähtään ensi vuoden Helsinki City Marathonille.
Pelaaminen on hyvä rentoutumistapa, ja pelailen mieluiten joko yksin seikkailupelejä ja puzzleja tai netissä pelikavereiden kanssa räiskintäpelejä.
Luen myös jonkun verran, ja esimerkiksi suosikkikirjailijani Agatha Christien dekkarit on hyvää vastapainoa raskaille tenttikirjoille.
Nuoren dobberini Lunan kanssa on mukava käydä metsässä nauttimassa kauniista syyspäivistä. Olen tosin kesäihminen ja mut löytää lämpimänä vuodenaikana enimmäkseen rannalta.
Miten eksyit aikoinaan Livegamersiin?
Aiemmin mainittu poikaystävä tutustutti. Muistelisin, ettei mua olisi silloin kiinnostanut yhtään rekisteröityäkään sivuille, mutten halunnut loukata, kun toinen oli niin innoissaan. Huvittavaa, kun ajattelee nykyistä tilannetta.
Kuinka päädyit Livegamersin päätoimittajaksi ja
mitä työkuvaasi kuuluu?
Mua pyydettiin modeksi silloin, kun tuli ylläpidon joukkopako Livegamersista. Taisin olla VIPpi tuolloin ja neuvoin jengiä aika paljon foorumilla varsinkin NAT-asioissa, joten ylläpitoon jääneet kai ajatteli, että olisin ihan varteenotettava tyyppi Livegamersin vahvuuteen. Muistan ensin vastanneeni kieltävästi, koska ajattelin ettei mulla olisi riittävästi aikaa ja kesäkin oli tulossa. Livegamers kuitenkin kiinnosti sen verran, että päätin harkita pyynnöstä uudelleen ja vastasin myöntävästi. Oikea päätös, sillä peliala on todella mielenkiintoinen ja alalla työskentelevä porukka todella tiivis ja auttavainen!
Hommiini kuuluu kaikenlaista, ja oon loppupeleissä vastuussa ihan kaikesta sivuston toiminnasta. Tärkein asia lienee suhteidenhoito yhteistyökumppaneihin ja uusien kontaktien luominen. Reissailen välillä eri pelialan tapahtumissa ja tapaan pelialan väkeä. Sähköpostia tulee läheteltyä päivittäin ja kontaktilista kasvaa mukavasti koko ajan. Kun pari vuotta sitten aloitin päätoimittajuuden, annettiin mulle lista, jossa oli tusina kontaktia. Nykyään kontaktien lukumäärä on kolmenumeroinen.
Lisäksi voisi vaikka mainita arvostelupelien ja usein palkintojen postittamisen, mainosmyynnin pelitalojen suuntaan sekä palkintojen hankkimisen henkilökunnalle, joulukalenteriin, kisoihin sekä turnauksiin.
Pidän myös langat käsissä ja organisoin asioita. Mikä on hyvän johtajan ominaisuus? No, delegointi tietenkin. En yritäkään päteä kaikessa, vaan jaan hommat suosiolla niille, jotka sen parhaiten taitavat. Tulee siis jaettua tehtävät Livegamersin osaavalle henkilökunnalle. Yritän myös pitää yllä hyvää ilmapiiriä ja motivoida porukkaa. Hyvä ilmapiiri onkin erityisen tärkeä juttu, kun porukka tekee tätä vapaa-ajan harrasteenaan. Onneksi kaikki tulevat hyvin juttuun keskenään ja moni näkee toisiaan myös vapaa-ajallaan.
Jos ette oo vielä käyneet, niin käykää viimeistään nyt äänestämässä omaa suosikkimodeanne. Livegamersin ahkera poppoo todellakin ansaitsee tunnustusta ja kaupan päälle voitte vielä voittaa itsellenne pelin!
Olet ainoa ylläpidossa oleva nainen, onko tästä ollut enemmän hyötyä kuin haittaa?
Onneksi kukaan ylläpidossa ei ole koskaan kyseenalaistanut mua sen takia, että oon nainen. Tuntuukin oikeastaan siltä, että mua pidetään jätkänä jätkien joukossa, mikä ei kyllä häiritse.
Oon ilmeisesti ansainnut natsani myös jäsenten keskuudessa, sillä moni tuntuu ottavan muhun yhteyttä ongelmatilanteissa. Joskus ollaankin naureskeltu, että mulle tulee 99 % kaikista ylläpidolle lähetetyistä viesteistä. Jotkut kai myös pitää mua eräänlaisena äitihahmona.
Miltä tuntuu olla kaikkien näiden jöröjen äitihahmo?
Yhdessä vaiheessa aika moni otti muhun yhteyttä, kun oli riitaa esimerkiksi jonkun klaanin kanssa, mutta se on onneksi jo vähentynyt. Usein kehotinkin yrittämään ensin sopimaan riitansa keskenään ennen kuin pyytää mua siihen erotuomariksi, koska eivät kuitenkaan olleet pikkulapsia enää. Vielä nykyäänkin tietysti silloin tällöin näitä tilanteita tulee, kun on erimielisyyksiä, mutta aina ne on pystynyt ratkomaan.
Ehkä mieleenpainuvin tähän ”kanteluasiaan” liittyen on se, että eräs jäsen uhkaili yhtä meidän modea jotenkin näin: ”Kerron Tiitulle, jos et hoida asiaa.”
Ketkä käyttäjät ovat jääneet mieleen vuosien varrelta?
En taida uskaltaa luetella tähän ketään, koska aivan varmasti joku tärkeä jäisi mainitsematta. Xbox Live -frendilista on jatkuvasti täynnä, ja melkein kaikki siellä on sellaisia, jotka on tullu tässä vuosien varrella nähtyä ja joiden kanssa on pidetty hauskaa yhdessä. Ensi vuoden Xbox Live -päivitykseen voisi tulla isompi frendilista!
On ollut myös mukava seurata, miten Livegamersissa jotkut entiset spämmerit on vuosien varrella kasvanu fiksuiksi aikuisiksi. Monesti ne trollit kaipaa vaan huomiota tai niillä on tylsää, joten älkää ruokkiko niitä.
Kiitos haastattelusta. Mitä terveisiä tahtoisit lähettää käyttäjäkunnallemme?
Kiitokset Buum1 itsellesi hienoista haastatteluista! Toivon kaikille Livegamersin jäsenille antoisaa loppuvuotta. Tehkää töitä unelmienne eteen ja nauttikaa samalla nykyhetkestä. Ennen kaikkea muistakaa kohdella muita niin kuin toivoisitte itseänne kohdeltavan.
Mut löytää DigiExpoilta 2.–4.11. Microsoftin ständiltä. Ja ensi vuoden tammikuussa oon Tampereella Lantrekeillä organisoimasta konsolipuolta. Saa tulla nykimään hihasta!