Eeppisen Mikki Hiiren seikkailut jatkuvat jälleen. Parisen vuotta sitten julkaisunsa saanut Epic Mickey julkaistiin yksinoikeudella vain Wiille – nyt sarja laajentuu myös Xbox 360:lle, kun Epic Mickey 2: The Power Two saa julkaisunsa.
Kaatiksen kunkut
Epic Mickey on jo tarinaltaan piristävä tuulahdus Disneyn pelikatalogiin. Ensimmäisessä osassa Mikki seikkaili sarjakuvahahmojen Wastelandissa pelastaakseen maailman katkeran Osku Kanin käsistä. Jatko-osassa Mikki Hiiri onkin yllättäen lyönyt hynttyyt yhteen Oskun kanssa ja lähtee jälleen ratkomaan pulmia Wastelandin syövereihin – vastassaan ilkeä pahamaineinen tohtori, jolla on pahat mielessä. Peli tarjoaa reilusti yli kymmentuntisen tasohyppelypelikokemuksen Disney-maailmassa, jonka luulisi ainakin perheen pienimpiä ja kovia Disney-faneja tyydyttävän.
Epic Mickey 2:n viehätys nojaa vahvasti co-op -peluuseen. Kun Mikin mukana kulkee tällä kertaa myös Osku Kani, pelataan peliä lävitse yhteistyönä näiden kahden sankarin kanssa. Mikki osaa maalailla ympäristöä siveltimellään, ja Osku Kani taas osaa lentää korviensa avulla ja kantaa mukanaan ihmekaukosäädintä, jolla se pystyy nitistämään vihollisia. Niin kuin monet kauppapaikalle ilmestynyttä demoa pelanneet ovat huomanneet, Mikin ihmesivellin on veikeä vempain. Sillä pystyy ympäristön maalaamisen lisäksi myös pyyhkimään pois maisemaa. Jostain syystä tällä leikkiminen tuottaa suurta mielihyvää ainakin allekirjoittaneelle.
Mikin väripaletti on puutteellinen
Tasohyppelyn lisäksi mukana on myös pulmanratkontaa, jossa kumpaakin pelihahmoa pitää sopivissa määrin hyödyntää. Valitettavasti yksin pelatessa tekoäly ei kuitenkaan pysy Mikin mukana ihan koko aikaa – välillä Osku Kani harhailee itsekseen eikä suostu millään menemään pulmissa vaadittuihin paikkoihin. Varsinkin puzzle-kohdat onkin paljon sutjakkaampaa mennä lävitse kaksinpelinä kaverin kanssa. Tekoäly koituu muuten pitkän pelin yhdeksi koitinkivistä – vastaavia tilanteita tulee ihan liikaa pelin läpipeluun aikana. Pelin ohjaaminen on tehty myös hieman takkuiseksi, sillä kameran kanssa joutuu värkkäämään yhtenään ja liikkuminen on snadisti epätarkkaa.
Peli alkaa lupaavasti mutta sitten läsähtää. Vaikka tarina on kiinnostavan sympaattinen Disney-pastissi, sitä on venytetty ihan liikaa. Sanotaanko, että pelissä on liikaa turhia kenttiä ja kohtauksia – tiiviimpi paketti olisi toiminut reilusti paremmin. Tarina ja tällaisenaan myös pelin puzzle-sivutehtävät menettävät loistonsa, kun niiden pelaaminen on välillä yhtä säheltämistä tekoäly-Oskun kanssa. Pelin tehtävissä on myös liikaa toistoa, ja välillä tuntuu, että on mennyt vastapelatun kohtauksen läpi jo monta kertaa.
Mainittakoon, että ensimmäinen Epic Mickey julkaistiin vain ja ainoastaan Wiille. Näyttää siltä, että grafiikkakellokin on viritetty vielä reilusti Wii-aikaan. Maisemat ovat värikkäitä mutta rumia ja vanhahtavia. Epic Mickey 2:n tarjoama grafiikka ei ole todellakaan sitä, mitä haluaa vuonna 2012 Xbox 360:n ja PS3:n kaltaisten konsolien tuottavan. Äänimaailma ansaitsee kuitenkin kiitokset – hienot musiikit ja hyvät ääninäyttelijät pitävät pelinmaailman jossain määrin elävänä.
Keskitason tasohyppelyä
Epic Mickey 2: The Power of Twosta paistaa läpi hutilointi. Peli on itsessään liian tylsä ja yksitoikkoinen. Vaihtelua olisi kaivannut reilusti lisää puitteiltaan muuten varsin lupaavaan tasohyppelyyn. Pelin loppupuoliskolle olisi pitänyt keksiä jotain mullistavan erikoista.
Peli muistuttaa jossain määrin liikaa pelin ensimmäistä osaa – huonossa mielessä. Tosi asiahan on se, että uudistuksia ei ole juuri tehty, niinpä peliä vaivaa lähinnä samat ongelmat kuin ensimmäisenkin osan kanssa. Ensimmäisellä kerralla virheitä voi antaa anteeksi, toisella kerralla niistä on otettava opiksi. Näin se vain pelienkin saralla menee.