Ridge Racer 6

Kirjoittanut: Livegamers

10.04.2006

Playstationilla jo tutuksi käynyt Ridge Racer -sarja on viimein ajautunut uudelle alustalle, X360:lle, eikä lopputulos ole huono. Hyvistä autopeleistä 360:llä ei tosiaankaan ole, eikä tule olemaan pulaa, mutta RR6 tarjoaa äärimmäisellä sivuluisujen suosimisellaan hyvin erilaisen ajokokemuksen realistisempiin ajosimulaattoreihin tottuneille. Kolikkopelimäiseen hauskuuteen keskittyvä ja autojen virittelyn kokonaan unohtava Ridge Racer 6 sopii hyvin myös autopeligenreä vierastaville pelaajille.
Official Timing by Pac-Man®

Ridge Racerin peruslähtökohta, sivuluisujen käyttö ja mutkien taittaminen viistossa, onkin sarjan tunnusmerkki. Ajaessa jarruja käytetään vain ja ainoastaan hulvattoman pitkän sivuluisun käynnistämiseen, jolla kaikkein tiukimmatkin neulansilmämutkat ovat selvitettävissä täysin tyylipuhtaasti. Pelattaessa ensimmäisen persoonan kamerasta usein näkeekin horisontin sijaan mutkissa vain radan vierustan seinämiä. Sivuslaidit kasvattavat auton kolmiportaista nitromittaria, jonka aktivointi radan pisimmällä suoralla on pelin perustaktiikka. Reitin syheröisemmät osuudet käytetäänkin lähinnä vain mittarin lataamiseen. Nitroja voi halutessaan käyttää vain yhden kerrallaan, mutta kahden tai kolmen käyttäminen yhtaikaa antaa suurimman tehon ja vauhdin ajokille. Pelin nopeusefekti nitroa käytettäessä on todella onnistunut ja luo hyvin peliriemua nostattavaa vauhdintunnetta. Taitava pelaaja osaa ajoittaa nitron loppumisen pitkän suoran jälkeen juuri sopivasti loivaan mutkaan. Silloin, kun sivuluisu käynnistetään välittömästi tehonlisäyksen päätyttyä, nitromittari täyttyy hetken ajan hieman nopeammin. Huippuajat saavutetaankin etsimällä radan optimaaliset mittarintäyttömutkat ja nitron parhaat käynnistyskohdat.

Pelin autot ovat enimmäkseen kiiltävän värikkäitä yliohjautuvia ohjuksia, jotka eivät juurikaan pohjaudu tosimaailman ajokkeihin. Ajomallinnus on liioitellun irtonaista ja autojen grafiikat voisikin suoraan vaihtaa vaikkapa Wipeout-peleistä tuttuihin, tien pinnasta irtonaisena leijuviin liidokkeihin, niin vähän niiden takarenkaissa on pitoa. Rakettiautokin on mukana, tosin pelin lukittuna palkintona. Pelintekijä Namco on autojen kuvioinneissa ja mainosteksteissä hauskasti tuonut esiin vanhoista peleistään tuttuja nimiä. Myös vanhan klassisen räiskintäpelin Galaxianin teemaa on miksattu pelin ääniraidalle yhteen kappaleeseen. Namcon ensimmäinen suuri kolikkopelimenestys, Pac-Man, on myös saanut peliin oman nimikkoautonsa. Lisäksi aina Ridge Racerin käynnistyessä tätä 25 vuotta vanhaa klassikkopeliä voi pelata pikaisesti. Pillerinpurijalla on myös uusi rooli autopelin virallisena ajanottajana. Myös Soul Calibur -taistelupelin hahmot Mitsurugi ja Kilik saavat omat ajokkinsa ladattaviksi Live Marketplacelta. Kilik-autossa onkin erikoisuutena jo lähtöviivalla valmiina puolitoista palkkia nitroa, joten sillä ajaminen on hauskaa ja helppoa.

Mutkat vaakasuoriksi

Pelimuodot ovat melko tavanomaiset, mutta aika-ajoihin voi ladata Livestä haamuautoiksi ajamaan huippuaikoja saavuttaneita kuskeja. Kaksinpeli onnistuu jaetulla ruudulla samalla koneella ilman konekuskeja ja Livessä voi ajaa 14 hengen kilpailuja. Testissä nettipelissä jotkut ulkomaiset kuskit nykivät verkkoviiveen aiheuttamana radalla ja tilastoitavat kisat päättyvät yhden kilpailun jälkeen peliä isännöivän tahdosta riippumatta. Kovinkaan huikea moninpeli ei siis ole kyseessä, eikä peli tällä osa-alueella oikein pärjää esimerkiksi PGR3:lle. Parhaimmillaan Ridge Racer 6 onkin yksinpelinä ajettaessa World Xplorer -tilassa, mikä linkittää suuren määrän kilpailuja kartalle verkostoksi, josta pelaaja voi valita haluamansa kisojen järjestyksen. Verkostossa alhaalla olevat kilpailut ovat helppoja ja oikealle edettäessä autoluokkien nopeudet kasvavat. Etenemällä kartalla pelaaja aktivoi palkinnoiksi uusia automalleja ja autojen värityksiä, joiden metsästäminen antaa pelaamiselle aavistuksen peruskisojen voittamista kiinnostavampia tavoitteita. Pelimuodon ongelmana onkin alkupään ratojen hidas ensimmäinen autoluokka, jolla ajaminen ei ole kovinkaan vauhdikasta tai hauskaa. Kuitenkin pelisarjaa tuntemattomat pelaajat pääsevät näin pelin erikoiseen ajomalliin helposti mukaan. Lisänitrolla varustetun Kilik-auton lataaminen alun kisoihin on erittäin suositeltavaa.

Grafiikka pelissä on etenkin uusintojen lähikuvissa näyttävää ja ruudunpäivitys todella sulavaa. Peli ei kuitenkaan sisällä lainkaan ylimääräisiä liikkuvia objekteja, ei tienvarsiyleisöä tai edes autopeleille tyypillisiä radan viereen sijoitettuja punaisia varoituskartioita. Radan yllä näkyy ajoittain helikoptereita ja ilmalaivoja, sekä välillä jostain lentelee lehtiä tai konfettipaperia, mutta minkäänlaisia tuhoutuvia ympäristöjä on turha odottaa. Autot ovat myös särkymättömiä ja sivuvalleihin törmääminen laskee vauhtia korkeintaan kymmenyksellä. Radanvarsien yksityiskohtien kustannuksella on saatu aikaan tasaisen pehmeä ruudunpäivitys, joten pelaaminen on nautittavaa. Ridge Racer 6 ei kuitenkaan juurikaan tunnu uuden sukupolven peliltä, nyt ainoastaan korkea resoluutio, nopea ruudunpäivitys ja nopeusefektit erottavat pelin vanhoista sarjan peleistä. Pelin ääniraita on pitkälti kuunneltavaa taustamusiikkia, mutta onneksi peliin saa helposti omalle kiintolevylle tallennettuja kappaleita soimaan. Live Marketplacelta voi ladata peliin ilmaisten autojen lisäksi uutta musiikkia, mutta niistä täytyy maksaa lisähintaa. Tämä on melko huono ratkaisu, luulisi nyt Xbox 360-pelin korkealla hinnalla saavan katetuksi myös lisäkappaleiden latauksen kylkiäisinä. Ääniefektit ovat perustasoa, mutta pelitapahtumia itseääntoistavasti ja yli-innokkaasti kommentoiva ääni alkaa hyvin pian ärsyttämään.

Remember, don’t fight the slide!

Ridge Racer 6 on mainio peli, jonka pelaaminen on hauskaa ja addiktiivista. Pelimekaniikka sivuluisuineen poikkeaa niin paljon tavanomaisista autopeleistä, että sen kokeilemista voi suositella muillekin kuin paatuneimmille virtuaalikuskeille. Autojen särkymättömyys myös helpottaa pelaamista ja vähentää turhautumista. Toisaalta tinkimätöntä realismia, ja oikeita tosimaailmasta mallinnettuja ajokkeja sekä niiden virittelyä autopeleistä hakevat varmasti pettyvät peliin, eivätkä sen moninpelioptiot ole erityisen kattavat. Peli saa kuitenkin nitromittarin kasvattamisesta ja sen oikea-aikaisesta käyttämisestä muista kaahauspeleistä poikkeavan taktisen elementin, minkä yksinkertainen toimivuus on suuri osa pelin viehätystä sujuvan ruudunpäivityksen ohella.