Xbox-versiona Rainbow Six -sarja on ollut PC:n vastaavaa toimintapainotteisempi ja nopeatempoisempi. Sarjan edellinen Lockdown-lisänimikkeellä julkaistu osa vanhalle Xboxille oli kuitenkin selkeä pettymys, niin toteutukseltaan kuin pelattavuudeltaankin. Lockdown muistetaan pelisarjan viennistä kohti keskitasoa heikompaa juokse-ja-räiski-linjaa, mikä ei kunnioittanut enää lainkaan pelin taktisempia juuria. Vegas jatkaa toiminnallisella linjalla, mutta nyt tasapaino räiskinnän ja sotilassimulaation välillä on kohdallaan. Lopputuloksena Rainbow Six: Vegas on erittäin hyvää toimintaelokuvamaista viihdettä onnistuneesti haukkakonservatiivisen Tom Clancyn hengessä. Vegas on kuin yhdistelmä Splinter Celliä, uutta Ghost Reconia ja vanhaa Rainbow Sixiä. Tästä on lopputuloksena muodostunut erinomainen pelijulkaisu.
Viva Las Vegas
Pelin parhaimmaksi ansioksi nousee kunnolla tehty kolmannen persoonan kuvakulma. Vaikka pelimaailma hahmon silmistä suoraan kuvattuna tuokin pelaajan lähemmäksi tapahtumia ja kauempaa kuvattuna tunnelma helposti kärsii, on Vegasin hahmon takaa nähty maailma erittäin hyvin toteutettu. Hahmon liikkeet ovat sulavia ja varusteet tarkasti tehtyjä. Kulmien takaa kurkkiminen onnistuu hyvin, samoin myös kranaatin heittäminen seinänkulman takaa suojista. Mukana on myös mahdollisuus tulittaa sokkona kulman takaa kiväärillä, jolloin osumisesta metriä kauempaan maaliin ei ole juuri mitään toivoa, mutta mukavasti sillä saa tukalassa tilanteessa pidettyä vihollisten päät alhaalla.
Moninpeli saattaisi helposti taantua pelkäksi kulmakyttäilyksi ja kameran avulla pälyilyksi, mutta tarvikkeista löytyvä ja viholliset kartalla näyttävä GPS-paikannin kaikessa epärealistisuudessaan tekee pelkästä paikalleen leiriytymisestä hyvin riskialtista puuhaa. GPS-laitetta vastaan löytyy kuitenkin myös oma häiritsijälaitteensa, joten tasapaino säilyy. Komeasti toteutettu köysien varassa kiipeäminen ja laskeutuminen nostattaa toimintaelokuvan tunnelmaa vahvasti. Kiipeillessä pelihahmolla on käytössään vain pistooli joten tietyissä moninpelikentissä köysien käyttäminen onkin melko vaarallista puuhaa. Pelin ympäristö ja Las Vegasiin sijoittuvat kentät ansaitsevat kiitosta tavallista värikkäämpinä taistelupaikkoina tuttujen harmaiden tehdashallien sijaan.
Aplodeja ansaitsee myös yksinpelissä ryhmän käskytys rynnäköiden suunnittelussa. Huoneen puhdistaminen vihollisista onnistuu tarkkailemalla ensin kameraputkella suljetun oven alta ja määrittäen samalla tiimin jäsenille valmiiksi ensisijaiset viholliskohteet. Mikäli huoneeseen pääsee myös toista kautta, voi pelaajan apurit myös komentaa kameran avulla toiselle ovelle valmistautumaan omaan rynnäkköönsä. Näin pelaaja voi koordinoida ja ajoittaa hyökkäykset taktisesti oikeaan aikaan. Suunnitelmat tehdään siis hienosti lennosta ja niiden onnistuessa riemun tunne onkin aitoa.
Arsenaalin tykkimiehet
Pelissä on pelaajan valittavana vaikuttava määrä erilaisia erikoisjoukkojen aseita. Pelintekijät ovat erityisellä huolella mallintaneet aseet hahmoille, sillä kolmannesta persoonasta kuvattuna niiden käyttö ja latausanimaatiot ovat autenttisen oloisia. Parhaana ominaisuutena tähdätessä tarkasti pelaaja todellakin myös näkee ruudulla kiväärinsä ja tähtäimensä, mikä nostaa heti immersiota uudelle tasolle. Toivottavasti usein peleissä nähty trendi peliruudulla näkymättömistä aseista on jo kokonaan jäänyt edellisen sukupolven konsoleille.
Aseistus on pätevästi toteutettu myös isojen suuliekkien ja äänitehosteiden osalta. Isoimmat konetuliaseet ovat realistisesti erittäin hankalia käyttää tärinän ja tähtäystä haittaavan suuliekin takia. Pelaaja pystyy myös varustelemaan aseensa erilaisilla tähtäysoptiikoilla, vaikkapa kuusinkertaistavalla zoomauksella tai refleksitähtäimellä, lisäksi tiettyihin pistooleihin saa halutessaan suuremman lippaan ja konekivääreihin stabiilimman tukin. Tietyt aseet ovat myös säädettävissä kerta- ja rypästulelle, samoin myös vaimentimien käyttö onnistuu useimpien aseiden kanssa.
Automaattihaulikko kiikarilla, kiitos
Vaikka asekatalogi onkin kattava, itse pelitasapainosta löytyy hieman kritiikin aihetta tuliaseiden osalta. Pelin kentät ovat suunnittelultaan pääasiassa melko ahtaita sisätiloja, joissa lähes poikkeuksetta haulikot ja konepistoolit ovat selvästi käyttökelpoisempia kuin rynnäkkö- ja konekiväärit, puhumattakaan tarkkuuskivääreistä. Etenkin automaattihaulikko on reippaan ylitehoinen, mutta moninpelissä onnistuu onneksi helposti aseiden kieltäminen serverin asetuksista.
Myöskin rynnäkkö- ja konekiväärien voimakkuus konepistooleihin verrattuna on kovin vähäistä, sillä konepistooleiden tarkkuusetu ja rekyylin hallittavuus tekee niistä selvästi helpompikäyttöisiä ja tehokkaampia pelivälineitä verrattuna kookkaampiin aseisiin.
Asetasapaino tuntuu olevan turhankin selvästi kallellaan lyhyen kantomatkan aseisiin, sillä pelitilanteissa kykenee usein haulikollakin osumaan hieman kauempanakin oleviin vihollisiin. Haulikoihin saa halutessaan asennettua jopa kiikaritähtäimen. Erikoismaininta varusteista täytyy antaa myös toisesta pelisarjasta tutulle suojakilvelle, jonka takaa voi räiskiä vaikeahkosti pistoolilla. Käsiaseetkin ovat huolellista tekoa, aina automaattipistoolista järeään Magnum-revolveriin saakka.
Show me your Gameface, private!
Peli tukee myös Live Vision -kameran kasvokuvan käyttöä omalla pelihahmolla. Oman naamansa saa kyllä hahmolle, mutta testattaessa tulos oli vain etäisesti kuvattavaa muistuttava. Kasvoista tulee hieman epäselvät ja hiukset ovat mukana pelkkänä tekstuurina, eli lopputuloksena sumea kasvokuva vaikuttaa lähinnä pankkiryöstäjältä, joka on peittänyt kasvonpiirteensä sukkahousuilla. Tämän takia pelistä kai löytyy mahdollisuus myös sotkea hahmon naamaan naamiointiväriä. Omista kasvoista napatulla kuvalla ei ole erillistä grafiikkaa hiuksille, tai puhuttaessa liikkuvaa suuta kuten valmishahmoilla.
Käytettävissä olevalla kasvoeditorilla saa kyllä tehtyä paremman näköisiä kasvopotretteja käyttämättä kameraa, mutta omien kasvomaalilla tuhrittujen ja mieluusti myös kypärällä peitettyjen omien kasvojen tuomisessa toisten pelaajien tähtäimiin moninpelissä on hauska lisäominaisuus. Olisi kuitenkin parempi, jos kasvoja kykenisi vielä muokkaamaan oman kuvan pohjalta. Kamera on melko tarkka siitä, että kuvattavana todella on kasvojen muotoinen objekti ja taustankin tulee olla sopiva, muuten kasvomallinnus ei suostu toimimaan. Kuvasta saa hieman selvemmän valaisemalla kasvonsa tasaisesti.
Kenellä on korkein sotilasarvo?
Moninpeliä varten on pelissä myös Lockdownista merkittävästi eteenpäin kehitetty oman pelihahmon sotilasarvon nostaminen ja varusteiden kustomointi. Osa aseista ja varusteista avautuu vain pidempään pelanneille, mikä antaa moninpelaajalle tavoitteita. Lukitut aseet eivät kuitenkaan ole juurikaan tehokkaampia kuin heti käytettävissä olevat, mutta muutama hienompi pistooli ja esimerkiksi kypärät sekä kommandopipot toimivat lukittuina kannustimina pelaamiselle. Oman sotilaan ulkonäköä voi muokata monin tavoin ja suojavarusteita voi värjätä eri värein sekä käyttää esimerkiksi käsivarren suojia vain oikeassa kädessä tai polvisuojuksia vain vasemmassa raajassa. Pienenä miinuksena suojavarusteiden muuntelulla ei ole vaikutusta kuin abstraktin kestävyysmittarin ja hahmon liikkumisnopeuden kannalta.
Itse pelissä hahmon saamat osumat sumentavat näkökenttää ja paranevat pienen odottelun jälkeen, varsinaista näkyvää terveyspalkkia ei ruudulla ole. Osumamallinnus ei ole kovinkaan tarkkaa, pelihahmolle voikin esimerkiksi asettaa vaikkapa vain vasempaan käteen täydet suojapanssarit, mutta käytännössä kuitenkin hahmon suojaamaton oikea käsi on aivan yhtä kestävä kuin panssaroitukin. Kuitenkin kuolevien hahmojen räsynukkeanimaatiot ovat komeita, eikä perustason osumamallinnuksesta ole oikeaa pelillistä haittaa. Tulevaisuudessa olisi kuitenkin hienoa, jos pelaajan suojavarustevalinnoilla olisi enemmänkin vaikutusta. Esimerkiksi kypärän käyttämisellä ei ole nyt kuin pelkkää kosmeettista vaikutusta ja rättipäinen taistelija on kentällä aivan yhtä kestävä.
Soikoon konekiväärisarja ikuisesti kämppijöiden korvissa
Pelissä oli julkaisuhetkellä vielä mukana kosolti ohjelmointivirheitä, joita on paikkailtu päivityksin jälkikäteen. Paljon työtä on vielä edelleen jäljellä, mutta pelintekijät ovat luvanneet korjata viat. Pelin ärsyttävin bugi liittyy ääniefekteihin, jotka jäävät ajoittain soimaan tai toimivat muuten oudosti. Esimerkiksi usean konekiväärin taukoamaton konsertointi saattaa pakottaa kytkemään äänet pois kesken moninpeliottelun ja yksinpelissäkin tuli vastaan myös laudanpätkä, joka kaaduttuaan tömähteli itsekseen vielä maassa lojutessaan. Myös yksinpelin hankalampi vaikeustaso kytkeytyy kesken kampanjan pois päältä helpommaksi ja kommunikaatio muiden pelaajien kanssa toimii ajoittain heikosti. Jaetun ruudun kaksinpelissä toinen pelaaja voi asetta vaihtaessa hävittää kiväärinsä kokonaan, eikä edes uutta asetta voi poimia tilalle.
Bugeista huolimatta Rainbow Six: Vegas on addiktiivinen moninpeli ja pätevä yksinpeli. Pelin moninpelioptiot ovat kattavat, yhteistyöpelimuodot antavat mahdollisuuden myös tiimipeliin tietokonevastustajia vastaan pelaten. Hyökkää ja puolusta -pelimuodossa joukkueilla on selkeät tehtävänsä, ja sen pelaaminen soveltuu hyvin klaaniotteluihin.