Transformers: The Game

Kirjoittanut: Livegamers

13.09.2007

Transformereita on ensimmäisen kerran nähty jo vuonna 1984, jolloin niitä pystyi ostamaan leikkikaluiksi. Myöhemmin Cybertron-planeetalta kotoisin olevia robotteja on nähty televisiosarjoissa, sarjakuvissa sekä peleissä. Aiheesta on myös tehty kaksi elokuvaa. Uusimmasta Transformers-elokuvasta ammentava peli päästää pelaajat kokemaan sodan maapallolla niin hyvien autobottien kuin pahojen decepticonienkin puolella. Valitettavan usein elokuviin perustuvat pelit eivät ole niitä kaikkein viimeistellyimpiä, kun peli on saatava kauppoihin samaan aikaan elokuvan kanssa. Tämä seikka usein johtaa siihen, että paperilla usein hyvästä aiheesta joudutaan tekemään nopea ja intensiivinen pakkaus, jossa yksityiskohdat eivät ole pääasia ja tiettyjä osia pelistä joudutaan karsimaan pois. Näin on käynyt myös Transformers: the Gamen kanssa.
Valitse puolesi – hyvikset vai pahikset?

Peli tarjoaa kaksi kampanjaa, joissa molemmissa päästään rymistelemään maapallolle isoilla roboteilla. Autobottien kampanjassa on tarkoitus pelastaa maailma, kun pahat decepticonit hyökkäävät maahan. Optimus Primen ja muiden hyvisten on tarkoitus suojella AllSpark-nimistä pientä kuutiota, jottei se joutuisi vääriin käsiin. Kampanjassa on mukavasti vaihtelua eri robottien kesken, vaikkakin erot eri autobottien välillä ovat ulkoista olemusta lukuun ottamatta pienet. Tehtävät etenevät hyvin samankaltaisesti muutamin poikkeuksin. Lähes jokaisessa tehtävässä pitää ensin päästä taistelualueelle, minkä jälkeen vastaan asettuu joko yksi tai kaksi vihollisrobottia. Hieman tehtävistä riippuen vihollisrobotteja joutuu myös seuraamaan räiskinnän välillä toiseen kohteeseen, jossa taas jatketaan tulitusta. Joukkoon mahtuu myös muutama tehtävä, jossa tarkoituksena on tuhota muutama kohde, esimerkkinä tuuletuskanavat. Päätehtävien välissä voi suorittaa joka kentästä löytyviä sivutehtäviä, joissa pääsee tosissaan koettamaan, kuinka konekiväärit laulavat. Pelissä on keräiltävänä pieniä minikuutioita, joita on sijoiteltu jopa 100 jokaiseen kenttään. Autobottien puolella taisteltaessa huomaa, että peliä tehtäessä ei kai ole kovin tarkkaan katsottu elokuvaa, sillä kohtaukset ovat vain sinnepäin kuin mitä elokuvassa oli. Välivideoissa näytetyt pätkät ovat lähes kokonaan tehty uudestaan, ja niissä on säilytetty vain se tärkein osa elokuvan vastaavista kohtauksista. Decepticonien kampanjassa ainoa tarkoitus on tuhota maapallo ja sen mukana Optimus Prime ja kumppanit. Valitettavasti se vähäinen syvällisyys, jota autobottien kampanjan juonessa oli, on tässä hukattu lähes kokonaan. Tehtävät ovat lähinnä tuhoa, tuhoa ja vielä kerran tuhoa. Vaihtelua ei juuri ole.

Kaunista ja kömpelöä

Grafiikaltaan peli on kaunista ja ehdottomasti next-gen-tasoa, ja parhaimmillaan näyttääkin upealta, kun tavaraa lentelee joka suunnasta ja monta robottia taistelee samanaikaisesti. Myös muuntautumiset robottimuodosta kulkupelimuotoon ja takaisin on toteutettu näyttävästi. Se myös tuntuu aina yhtä hienolta. Pelin jokaisessa kentässä on avoin ympäristö, mitä ei kuitenkaan käytetä hyväksi muuten kuin tehtävistä toiseen siirtymiseen. Taistelumekanismi on tuttua lukita ja ammu -tyyppiä, ja sen oppiikin helposti. Robotilla liikkuminen on hieman kömpelöä, mutta ärsyyntymisastetta se ei nostata niin paljoa kuin kulkupeliksi muuntautuneen robotin liikuttelu, joka on todella kankeaa.

Täysin tuhoutuvat ympäristöt ovat hieno lisä peliin, mutta usein törmää tilanteeseen, jossa edessä näkyy puoliksi tuhoutunut talo, mutta siitä ei voi mennä läpi. Tämä on välillä hieman turhauduttavaa, kun on kiire tehtävän keskellä. Toinen hieno asia pelissä on sen mekanismi poimia kaikkea ympäriltä ja käyttää sitä aseena. Mekanismi toimiikin hyvin, kun on aikaa katsoa, mitä ottaa. Kiireen keskellä käteen tarttuu aina väärä esine, tai robotti haroo käsillään tyhjää. Tähtäyksen lukituskin on välillä hankalaa, kun lukitus ei meinaa löytää kohdetta, johon pelaaja tähtäintä asettaa. Pienien asioiden summana robotilla tallustelu tuntuukin hieman jähmeältä – toisin kuin pelin äänimaailma, joka on mahtava. Robottien äänet kuulostavat aidoilta ja luovat hyvin tunnelmaa peliin. Pelistä löytyy myös bonussisältöä, jota pääsee katsomaan, kun kampanjan ohessa suorittaa lisätehtäviä. Avattavissa on erittäin hienoja videopätkiä, kuvia sekä hahmoja niin elokuvasta kuin aikaisemmistakin tuotoksista.

Loppu hyvin, kaikki hyvin?

Tiivistettynä Transformers: The Game on hauskaa robottimäiskintää, joka ei jaksa kauan kiinnostaa. Alkuinnostuksen jälkeen pelaaja alkaa pikku hiljaa tylsistyä eikä ärsyyntyminenkään kaukana ole, kiitos pitkien tallennusvälien. Pelin uudelleenpeluuarvo on pieni, sillä kampanjat kerran pelattuaan niihin ei sen jälkeen tee mieli koskea. Vaikka kentistä löytyykin lisätehtäviä, ovat ne usein hyvin yksinkertaisia ja jaksavat viihdyttää vain hetken. Peli olisi saanut huomattavasti enemmän mielenkiintoa, jos mukaan olisi lisätty moninpeli. Co-op-pelimuoto olisi myös ollut loistava, vaikkakin pelin tehtävät suoritetaankin yleensä vain yhdellä robotilla. Myös avoimen ympäristön hyödyntäminen paremmin olisi ollut suotavaa. Vain genrestä kiinnostuneille ja faneille täysi hinta voi olla kohtuullinen, mutta muiden kannattaa ensin vaikka vuokrata ja sitten ostaa, jos peli iskee. Pienen hiomisen ja lisäsisällön liittämisen jälkeen peli olisi varmasti ollut huomattavasti kiinnostavampi ja pitkäikäisempi, mutta tällaisenaan peli jättää faninkin hieman kylmäksi.